Kylmäkoski mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1390, mutta seuraavaan asiakirjamainintaan on yli sata vuotta, kun Saarioisten lautakunnassa mainitaan istuneen Tapani ja Perttu Heikinpoikien Kylmäkoskelta. Vuonna 1539 kylässä oli viisi taloa (Suvanto 1954, 57). Kylänpaikka on asemoitu MML:n toimituskarttojen (1753 - 1823) mukaan.
Kylänpaikka sijaitsee 80 m etelään nykyisestä Kylmäkosken kirkosta, Tarpianjoen etelä- ja pohjoisrannalla. Osa kylätontista on autioitunut, joskin autioituminen lienee suurelta osin tapahtunut vasta viime aikoina, 1980-1990-luvuilla. Autioitunut kylätontin osa on kiinteä muinaisjäännös, ja esiintyy muinaisjäännösrekisterissä kohdenimellä Kylmäkoski. Osa kylätontista on yhä asuttu. Yhä asuttu kohteenosa esiintyy muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena Kylmäkoski 2.
Historiallisen kylänpaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhä pystyssä oleva myllyrakennus, ja myllyn länsipuolella jokiuomassa, on havaittavissa betonisia padon ja vedenjohtimien jäännöksiä. Nykyisestä Tarpianjoen ylittävästä sillasta 20 m itää, joen eteläpenkereellä sijaitsee vanhemman sillan muotoilluista kivistä tehty siltaporras, joka lienee peräisin 1800-luvulta/1900-luvun alkupuolelta (kohteen Kylmäkoski 2 alakohde). Kylätontin eteläosassa, nykyisen Kylmäkoskentien ja Haavistontien risteyksessä, on sijainnut Kylmäkosken saarnahuone/kappeli/kirkko vuosien 1666-1900 välisenä aikana. Alueella on nyt modernia rakennuskantaa eikä jäännöksiä historiallisesta kirkosta todennäköisesti ole säilynyt alueella.
Kylmäkoskelaiset vietiin haudattavaksi Akaan kirkkomaahan aina vuoteen 1857 saakka, jolloin Kylmäkoskelle saatiin oma hautausmaa. Se sijaitsee kylätontin pohjoisosassa. Hautausmaa oli käytössä vain 32 vuotta. Nykyään hautausmaa erottuu ympäristöstään kiviaidalla ympäröitynä metsäisenä alueena, jossa yhä on nähtävillä hautamuistomerkkejä ja hautojen painaumia. Kohde esiintyy muinaisjäännösrekisterissä muun kulttuuriperintökohteen Kylmäkoski 2 alakohteena.
|
tillbaka
