Löytöpaikka on Lokalahdella Uudenkaupungin keskustasta noin 15 kilometriä eteläkaakkoon Ahmasveden itäpuolella Rannan tilalla. Tarkasta löytöpaikasta ei ole tietoa.
Yksipuinen ruuhi, joka löytyi 1902 Rannan tilan suoniityltä noin 1,5 metrin syvyydestä. Ruuhi on Turun museokeskuksen kokoelmissa numerolla 6965. Kokoelmiin ruuhi tuli löytymisvuonna. T.I.Itkonen kertoo ruuhesta näin: Ruuhi 6965 löytyi Rannan talon maalta noin 150 cm syvästä. Ruuhen pohjaa on hiukan tasoitettu, pituus 476 cm, lev keulassa 47 cm ja perässä 65 cm, syvyys 32 cm (T.I.Itkonen, Suomen ruuhet. 1-, 2-, 3- ja monipuiset sekä lautaruuhet kivikaudesta vuoteen 1940. Kansatieteellinen arkisto V:1. Forssa 1941).
Ahmasveden ja Alhontaan järven ympäristöstä on löytynyt muitakin ruuhia. Ojan tilalta Sikasuo -nimiseltä pellolta uudismaata raivattaessa löytyi noin yhden metrin syvyydestä yksipuinen ruuhi 1934 (muinaisjäännösrekisterin kohde Alhontaanjärvi, nro 1000043981). Ruuhi on Turun museokeskuksen kokoelmissa numerolla 12585. Rannan tilan suoniityltä Ahmasveden itäpuolelta löytyi ojia kaivettaessa jo 1887 hongan rungosta tehty ruuhi, joka oli 11 jalkaa/3,3 metriä pitkä ja 60 cm leveä. Ruuhesta kirjoitettiin Aura-lehdessä (12.8.1887, no 184) ja löydöstä ilmoitettiin myös Muinaismuistoyhdistykselle. Ruuhta säilytettiin ladon seinustalla ja se lahosi pois. Myös 1952 löytyi Rannan tilan suoniitulta ruuhi. Sitä säilytettiin tilan rakennuksissa ainakin 1980-luvulle asti. Hermansaaren tilalta Ahmasveden länsipuolelta löytyi elokuussa 1893 valtaojaa niittymaahan kaivettaessa noin yhden metrin syvyydestä viiden kyynärän pituinen ja yhden kyynärän levyinen yksipuinen ruuhi, jossa oli nähtävissä kirveellä veistämisen jälkiä.
Hermansaaren tilan Kotovainio-nimiseltä pellolta tiedetään ojituksessa 1870-luvulla löydetyn myös kaksi laivan jäännöstä, joista toinen oletettiin tammesta ja toinen männystä tehdyksi. Hylkyjen osia kuljetettiin pois. Tarkkaa löytöpaikkaa ei ole tiedossa. |