Alavuden Kuotesjärven pohjoispäässä on etelään pistävä Majaniemi, jonka nimi viittaa vanhaan eräsijaan. Niemen länsirannalla, lähellä niemen kärkeä, on tasaisessa metsämaastossa kangasturpeen peittämä, lohkareista rakennettu kiuas (koko n. 1.5 x 1.5 x 0.5 m). Kiukaan rauniosta reilut 20 m länteen on rantaa reunustavaan, jäiden puskemaan rantavalliin puhkaistu veneenmentävä aukko. Paikalla on ilmeinen pirtin jäännös, eräsija ja/tai varhaisten kaskenpolttajien asumus.
Kohteesta noin 200 m etelään on Kuotesjärven Ruumissaari (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde Kuotesjärvi Ruumissaari), jossa on perimätiedon mukaan ollut väliaikaishautoja. Saaressa voi olla myös Kuotesjärven varhaisten asuikkaiden saarikalmisto, missä tapauksessa se liittynee savolaisiin uudisasukkaisiin, joita tiedetään saapuneen Alavudenkin pienille erämaajärville 1500-luvulta lähtien. Kuotesjärveä ei ole merkitty vuoden 1680 Pohjanmaan karttaan, mutta järven koilliskolkkaan on syntynyt pysyvää asutusta viimeistään 1700-luvun alussa (Niinimaan talo, Peter Uhmininin laatima tiluskartta vuodelta 1712, Kansallisarkisto KA e45:26). Armas Luukon (Etelä-Pohjanmaan historia III, s. 50) mukaan Kuotesjärven uudisasutus mainitaan 1650-luvun käräjäpöytäkirjoissa. Niinimaan talon nimessä esiintyy vanhoille erämaille tyypillinen -maa -pääte, joten talon nimi voi periytyä yksityisen erämaan nimestä. Majaniemi on nimetty Alavuden 1700-luvun kartassa kirjoitusasussa "Majan niemi". Nimi Kuotesjärvi on nimistöntutkijoiden mukaan saamelaisperäinen. |
tillbaka
Koordinater