Vuonna 1910 perustivat Albergan kartanon omistaja fil.maist. Mikael Slöör, arkkit. Herman Gesellius ja insinöörit Herman Lerche ja Gustaf Sourander Espoon Turvepehku Oy -nimisen yhtiön tarkoituksenaan valmistaa ja myydä turvepehkua, polttoturvetta ja sähkövoimaa. Erityisesti turvepehkun käyttö välipohjien täytteenä oli näihin aikoihin yleistynyt rautabetonirakenteiden yhteydessä. (Härö, 1991)
Uudelle yhtiölle ostettiin noin 44 ha suuruinen Stormossan-niminen, Albergan kartanoon kuulunut suo ja aluetta laajennettiin 1928 vielä 25 hehtaarilla. Kilon asemalle rakennettiin noin 1600 m:n pituinen kapearaiteinen kuljetusrata ja myös itse suolle tehtiin ratoja. Venäläiset takavarikoivat 1914-17 linnoitustöiden yhteydessä kuitenkin kiskot liikkuvine kalustoineen ja ne kuljetettiin muualle (Rödskogiin?). Tämän johdosta suuria tappioita kärsineen yhtiön omistajapohjaa laajennettiin 1919, ja osakkaiksi tuli rakennusalan yrittäjä (mm. arkkitehti Sigurd Frosterus, rakennusmestari U.A. Himanka, Isak Räsänen ja Otto Lund sekä teknikko Emil Svensson). Yhtiössä ryhdyttiin myös valmistamaan viimeksimainitun keksimiä Silenda-eristyslevyjä (tervatun voimapaperin sisään puristettu kuiva turvepehku). Venäläisten poiskuljettamat rautakiskot korvattiin uusilla ja 1944 rataa oli jo noin 10 km. Tulipalo tuhosi kaikki tehtaan rakennukset 1922, ja vuotta myöhemmin osakepääomaa jälleen lisättiin. Turvepehkutehtaan toiminnan huippuvuosi oli 1928. Tällöin myytiin 1212 tonnia turvetta ja 166000 Silenda-levyä. Yhtiö työllisti 150 henkeä. 1930-luvun lamakauden aikana kysyntä rakennustoiminnan lamaantumisen mukana voimakkaasti laski. Tappiollisen yrityksen osakepääoma siirtyi Renlund-yhtymän omistukseen 1939. Sotavuodet paransivat tilapäisesti kannattavuutta. Yhtiö lopetettiin toimintansa 1940-luvun lopulla. (Härö, 1991)
Tehdas oli pitkä puurakenteinen rakennus torneineen. Se paloi 1980. Kilon aseman eteläpuolella ollut suuri turvesuo oli palanut jo 1950-luvulla. Tehtaalta Kilon asemalle johtava ratalinja erottuu yhä (nyk. Siuntiontie). Myös suoalueella on selviä jälkiä turpeenotosta. (Härö, 1991)
Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Kohde 156
Maastossa edelleen näkyvissä tehdasrakennuksen nurkkakivet ja elevaattorin betoninen suppilo. (TG 2022)
Skapat: 1.12.2022
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Koordinater