Karhusaari sijaitsee Joutsan Hirvijärven eteläpäässä olevan Likolahden suulla, Nälkäniemen ja Säkkisaaren välissä. Se on pieni, kallioinen ja metsäinen saari, jossa on laavu,
nuotiopaikka ja halkovaja. Alue on ollut Pärnämäen rekisterikylää, ja lähin 1800-luvun pitäjänkarttaan merkitty asutus on ollut Liukonniemen torppa saaresta noin 1,6 km
itäkaakkoon.
“Karhupää saaressa Malwaniemen ja Wäisälän wälillä, samannimisellä luodolla Hirwenlahden
Hirwijärvessä ynnä Haiskasaaressa Kotkatwedessä kuuluu myös ennen löytyneen tämmöisiä
uhripuita.” (Pitämyspuita Mikkelin kihlakunnasta, Uusi Suometar no. 117, 23.5.1881)
Uhripuulla tarkoitetaan Uuden Suomettaren jutussa nimenomaan petäjää, johon karhunkallot
nostettiin. Lehtikirjoituksessa mainittu Hirvijärvi, jonka saaressa siis tällainen honka olisi ollut, sijaitsee Joutsan ja Hirvensalmen kuntien rajalla. Hirvijärven Säkkisaaren länsipuolella oleva pieni saari on merkitty 1790-luvun isojaonkarttaan ja 1800-luvun pitäjänkarttaan nimellä Pääsaari, mutta Nimiarkiston mukaan saari on tunnettu myöhemmin nimellä Karhusaari (kuva 21). Tämä Pääsaari/Karhusaari on mitä ilmeisimmin sama kuin Uuden Suomettaren jutussa mainittu Karhunpääsaari. Nimiarkiston keruukortissa kerrotaan lakonisesti, että Karhusaari on “Pieni saari Hirvijärvessä Säkkisaaresta länteen. Karhuja ei muistettu.” (Nimiarkisto: Karhusaari (Kotus, 1984). Saloniemi, Marjut. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5700064. Viitattu 6.2.2022.)
Kohdetta koskevien arkistotietojen perusteella voidaan todeta, että Karhusaareen eli Pääsaareen on tuotu karhunkalloja viimeistään 1700-luvun lopulta alkaen, mutta perinne ei ole ollut elävä enää 1880-luvulla. Isojaonkarttaan merkitty nimi Pääsaari antaa paikan rituaalikäytölle terminus ante quem -ajoituksen, mikä ei kuitenkaan paljasta sitä, onko perinne ollut enää elävä edes nimen päätyessä ensi kertaa kartalle 1790-luvulla.
Vuoden 2021 inventoinnissa Karhusaari inventoitiin metallinetsimin, mutta mitään karhunpeijaisrituaaleihin yhdistettävää ei löytynyt. Kaikki signaalit johtuivat runsaasta metalliroskasta kuten pullonkorkeista, tupakka-askien alumiinifolioista ja moderneista nauloista, joita saarelle tehtyjä rakennelmia kyhätessä on jäänyt maastoon. Inventointia haittasi merkittävästi se, että saarelle lähelle rantaa on rakennettu retkeilykäyttöön tarkoitettu laavu ja nuotiopaikka (kuva 22), jolla vierailleet ovat kaikesta päätellen
jättäneet jälkeensä runsaasti jätettä pitkin saarta. Aivan kaikkia metallisignaaleja ei siksi tarkastettu. Lisäksi keskelle saarta on pystytetty puuvaja. |
tillbaka
Koordinater