1840-luvun pitäjänkartalla alueelle on merkitty kuusi rakennusta ja pieniä peltoalueita. Asutuksen nimeksi on kirjattu Miekkala. Paikka on perimätiedon mukaan autioitunut 1800-luvulla, mutta rakennukset ja pellot on merkitty vielä 1892 mitattuun jakokarttaan (Myrberg 1892). Vuoden 1972 peruskartassa Miekkalan kohdalla on enää pieni avoin niittyalue.
Kylän isojakokarttaa ei ollut käytettävissä, mutta muista jakokartoista voidaan päätellä, että kyseessä ei ole kantatila, vaan todennäköisesti torppa, joka on kuulunut Hilappa-nimiseen kantatilaan (Rn:o 3). Torpan ikää yritettiin selvittää Kiuruveden kirkonkirjoista ja lyhyesti myös läänintileistä, mutta tämä ei tuottanut tulosta, koska tavoitettuihin lähteisiin ei ollut merkitty torppien nimiä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella asuinpaikkaa ei ole syytä pitää 1800-luvun alkupuolta vanhempana.
Maastossa havaittiin pintapuolisella tarkastelussa yksi mahdollinen 6 x 3 m rakennuksen-pohja, jonka eteläpäädyssä oli suuri halkaisijaltaan 2–2,5 m kivikasa, mahdollisesti kiuas. Lähistöltä havaittiin lisäksi kaksi muuta rakennuksenpohjaa, joiden keskellä oli kuoppa. Kyse voisi olla esimerkiksi maakellareista. Näiden mitat olivat 4 x 4 m ja 4 x 2,5 m. Tien länsipuolelta havaittiin osittain täyttynyt kaivo tai vesikuoppa. Tätä on voitu käyttää vesipaikkana myös myöhemmin, sillä kohteen vieressä sijaitsee nykyisin retkeilykäyttöön tehty laavu. Alun perin kaivo on voinut olla torpan käytössä. Lisäksi ympäristöstä havaittiin neljä raivausröykkiötä. Rakenteita olisi mahdollisesti löydettävissä ympäristöstä myös lisää.
Kohde on varsin hyvin säilynyt varhaisen autioitumisen ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Joitain rakenteita on mahdollisesti jäänyt tien alle.
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.