Nautelankoskessa on ollut mylly jo keskiajalla, sillä kirjallisia mainintoja on vuosilta 1421 ja 1455. Nykyisen myllyn paikalla on ollut mylly ilmeisesti 1580-luvulta lähtien, jolloin Nautelankosken mylly eli Knaapin mylly mainitaan myllyveroluettelossa. Nykyisen myllyn
on rakennuttanut Nautelan kartanon omistaja Ernst Gustaf Willebrandt vuonna 1806 tai 1807. Mylly lopetti toimintansa 1960-luvulla. 1890-luvulla myllyn yhteyteen rakennettiin myös saha, jonka kivisiä ja betonisia perustuksia on maastossa myllyn eteläpuolella. Sahan perustusten itäpuolella aivan joen rannassa on rakennuksen perusta ja tiilestä muuratun uunin jäännökset, rakennus lienee 1800-luvun lopun/1900-luvun alun peruja.
Myllyn pato on todennäköisesti sijainnut myös pitkään samalla paikalla. Pato on rakennettu luonnonkivistä, sillä on pituutta 25 metriä, leveyttä 4 metriä ja korkeimmillaan se on noin pari metriä. Patoaltaan reuna on myös tehty luonnonkivistä, se ulottuu kosken poikki noin 35 metrin matkan.
Lauri Nautelan museon itäpuolella on rakennuksen jäännös (ks. alakohde ison rakennuksen perustus).
Skapat: 5.1.2023
Underobjekt
Ison rakennuksen perustus
Typ: ej definierad
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6722369 Ö: 250909
Beskrivning: Lauri Nautelan museon itäpuolella on säilynyt jäännöksiä paikalla sijainneen ison rakennuksen itäpäädystä. Rakennuksen leveys on ollut noin 7 metriä, perustus on luonnonkivistä tehty, osa kivistä on kooltaan isoja, pituus pari metriä ja leveys puoli metriä. Kivijalan kiviä on koottu kasaksi perustuksen länsipäähän, kivijalkaa on purettu ilmeisesti uutta museota rakennettaessa. Perustuksen keskellä on halkaisijaltaan pari metrinen ja noin metrin korkuinen kumpu, joka sisältää uunin jäännökset. Kyseessä voi olla rakennus, joka on esitetty jo 1700-luvun isojakokartalla.
Skapat: 5.1.2023
Undersökningar
Vesa Laulumaa / Museovirasto, Arkeologiset kenttäpalvelut inventering 2022
Skapat: 5.1.2023
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.