Kohde sijaitsee välittömästi umpeenkasvaneen metsätien varressa tien itäpuolella jyrkähkön rinteen reunalla heinävaltaisella tasaisella kankaalla metsässä, joka kasvaa nuorta koivua ja mäntyä. Nuorta kuusta kasvava kohteen alue erottuu kasvillisuudeltaan ympäristöstään selvästi.
Kohde on valliltaan matala ja muodoltaan suppilomainen tervahauta, joka on halkaisijaltaan noin 7 metriä. Suppilomaisen sisäosan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä syvimmillään. Suppilon tasaisen pohjan halkaisija on reilu puoli metriä ja siinä on pohjalla kairatutkimuksen perusteella mahdollisesti kovaksi palanutta savea. Tervahaudan pohjan reunasta saadussa kairanäytteessä oli paksulti nokista maata. Valli on melko heikosti nähtävissä, mutta se erottuu kuitenkin maastossa. Kohteen ympäristössä tehty T-kairaus viittasi siihen, että nokimaa ja häiriintyneet maakerrokset rajoittuivat itse hautaan ja sen välittömään läheisyyteen.
Länsiosassa vallin pinnalla ja sen ulkopuolella maanpinnalla on kolme noin 2 metriä pitkää, hyvin matalaa uomaa, joiden leveys vaihtelee 20–40 cm välillä. Kahden uoman päässä on noin 60 cm halkaisijaltaan oleva epämääräinen matala kuopanne. Nämä kuopanteet eivät vaikuta tervanlaskupaikoilta, vaan tuntuvat liittyvän haudan pintaosaan kohdistuneeseen toimintaan.
Haudan länsipuolella rinteessä ei havaittu maastotarkastuksessa 2022 tervanlaskua varten kaivettua kuoppaa tai rakennetta. Läntinen rinne vaikuttaa alaosastaan hieman vaurioituneen, mahdollisesti esimerkiksi tien teon tai sen parantamisen yhteydessä. Tämä olisi voinut aiheuttaa myös mahdollisen tervanlaskupaikan vaurioitumista, jos se olisi ollut rinteen alaosassa. Suhteessa tervahaudan pohjaan tervanlaskupaikan olisi kuitenkin pitänyt olla ylempänä rinteessä.
Tervahauta on ilmeisesti rännitön suppilohauta ja tasainen, noin metrin halkaisijaltaan oleva pohja viittaisi siihen, että haudan pohjalla voisi olla säiliö. Tervahaudan tyyppi viittaisi siis siihen, että kyseessä voisi olla jokseenkin iäkäskin jäännös. Se voi tyyppinsä ja historiallisen kontekstinsa puolesta liittyä esimerkiksi 1600-luvun kaupalliseen tervantuotantoon Mikkelin pitäjässä. Kyseessä voi luonnollisesti olla myös osittain tai kokonaan kotitarvekäyttöön tuotetun tervan tuotantojäännös. Haudan koko ja rännittömyys sekä konteksti viittaisivat siihen, että kyseessä ei olisi 1700–1900-lukujen kaupalliseen suurtuotantoon liittyvä jäännös.
Tervapirtin tai muiden vastaavien rakennelmien jäännöksiä ei alueelta ole havaittu.
Tervahaudasta pohjoiseen noin 40 metrin päässä sijaitsee kasvittunut ja matala maanottokuoppa välittömästi metsätien yhteydessä. Kuoppa on laakea ja hieman nelisivuinen ja kooltaan noin 4 x 5 metriä. Sen syvyys vaihtelee 30–50 cm välillä. Tasainen pohja ja nelisivuinen muoto viittaavat siihen, että ilmeisesti paikalta on otettu maata traktorin kauhakuormaajalla tai vastaavalla koneella. Maanottokuoppa on tehty ilmakuvien perusteella arvioituna vuosien 2000 ja 2007 välillä. |
tillbaka
Koordinater