Soraharjanteella Kupehenkankaan länsirinteellä on tervahauta, painanne ja 2 kuoppaa. Tervahaudan läpimitta on 13 m, kuopan läpimitta n. 7 m ja syvyys 0,7 m. Halssi on sortunut ja suuntautuu etelään.
Tervahaudasta n. 15 m lounaaseen sijaitsee matalan vallin ympäröimä painanne tai mahdollisesti kaksoispainanne tai kaksi vierekkäistä painannetta. Selkeämpi koillinen painanne on soikea n. 6x4 m. Sekä painanteen pohjasta, että vallista paljastui kairalla selkeä podsolimaannos, n. 15-20 cm huuhtoutumiskerros, jonka alla rikastumiskerros. Rikastumiskerroksen värisävyssä oli hieman vaihtelua, mutta ei mitään selvästi kulttuurikerrokseen viittaavaa. Heti tämän painanteen lounaispuolella vaikuttaisi olevan toinen vallin ympäröimä painanne, mutta sen muoto on epäselvempi. Painanne vaikuttaa vaurioituneen metsätöissä. Tämän mahdollisen painanteen koillisosassa kairassa näkyi vaurioitumaton podsoli, mutta vaurioituneessa lounaispäädyssä kerrokset olivat sekoittuneita.
Tervahaudasta n. 50 ja 65 m koilliseen on kaksi maakuoppaa. Näistä lounaisempi on selkeämpi ja suurempi, n. 2,5x2 m soikeahko kuoppa, jota ympäröi n. 40 cm korkea valli ja jonka syvyys vallin laelta on n. 90 cm. Kuopasta johtaa alarinteeseen kourumainen rakenne, joka voisi olla vanha sortunut sisäänkäynti tai mahdollisesti veden aiheuttama ura. Kairatessa kuopan pohjasta paljastui podsolimaannos, n. 10 cm huuhtoutumiskerros ja ainakin 20 cm rikastumiskerros. Kuopan rinteen kairausnäytteessä taas oli viitteitä kaksoismaannoksesta. Muotonsa ja kokonsa puolesta kuoppa voisi olla pyyntikuoppa, lukuun ottamatta kourumaista rakennetta joka sai sen näyttämään kellarinjäännökseltä. Koillisempi kuoppa on pienempi ja matalampi, halkaisijaltaan n. 1,5 m ja syvyydeltään n. 40 cm. Sitäkin ympäröi n. 20 cm korkea valli ja kairausnäytteessä oli vastaava podsolimaannos kuin suuremman kuopan pohjasta saatiin.
Painanne ja maakuopat on merkitty alakohteiksi. |