Kullanhuuhdontaan liittyvä kohde, joka sijaitsee Sotajoen itärannalla pienen nimettömän ojan pohjoispuolella noin 1,3 km Lövgreninojasta pohjoiseen. Alue on tasainen terassi, jonka länsipuolella on parin metrin törmä joelle, kaakon puolella on pieni soinen alue ja idässä ja koillisessa jyrkkä kallioinen ja kivikkoinen rinne. Alueella kasvaa harvahkoa koivuvaltaista sekametsää, myös kuusia ja mäntyjä sekä katajaa.
Vanhojen valtauskarttojen mukaan 1880-luvulla alueella on ollut Matti Halvarin ja Johan Sukulan valtaus. Myös Yrjö Kangasniemellä on ollut valtaus alueella 1883-1890. Vuodelta 1902 olevassa valtauskartassa paikalle on merkitty Puolakka utmål. 1920-luvulla alueella on toiminut Ivalojoki Oy.
Kultamuseon vuoden 1981 inventoinnissa paikalla on havaittu kaksi kämpän pohjaa ja yksi savupiipullinen uuni, jossa on ollut pelti sekä lattiavasoja, mutta ei seinähirsiä. Vuoden 2018 inventoinnissa alueella havaittiin kolme kivilatomusta ja kullanhuuhdonnan jäänteitä, mm. juoksutusoja. Kivilatomukset ovat päältä tasaisia, eikä niissä ollut merkkejä piipuista. Eteläisin latomus on kooltaan 3,2 m x 2,9 m ja 70 cm korkea. Se on tehty suurista laakakivistä ja on täysin aluskasvillisuuden peittämä. Mahdollisista seinähirsistä tai muista puurakenteista ei ollut selkeitä merkkejä. Latomuksen eteläpuolella noin metrin päässä on suuri kuoppa, kooltaan noin 3 m x 3 m ja noin 50 cm syvä. Toiset latomukset ovat pienempiä.
Kivirakennelmien itäpuolella on pieni ja matala juoksutusoja. Siitä haarautuu sivuoja keskimmäisen uuniröykkiön eteläpuolelta, joka johtaa röykkiön länsipuolella törmän reunassa olevaan suureen kuoppaan. Kuoppa on kooltaan noin 9 m x 5 m ja 2,5 m syvä. Oja haarautuu myös ennen suurta kuoppaa ja jatkuu törmän päällä uuniröykkiön 3 länsipuolelta törmän reunalle. Myös luontaisen ojan nykyisen linjan pohjoispuolella on suuri kaivettu kuoppa. Ojan nykyisen linjan ja juoksutusojan välissä on kahden puurakenteisen padon jäänteitä.
Rakenteiden tarkasta ajoittumisesta ei ole tietoa. |
tillbaka
Koordinater