Kohde sijaitsee Runsahankallion pohjoisimmalla avokalliolla, kiinteistöjen 5:13 ja 5:17 välisellä rajalla. Maasto röykkiön lähiympäristössä on kallioista ja lohkareista havumetsää.
Röykkiön pohjakaava on jokseenkin soikea, laki on laakea ja laakean kupera. Röykkiö koostuu lähinnä päänkokoisista ja sitä suuremmista kivistä, mutta seassa on muutamia nyrkinkokoisia kiviä. Röykkiö on jäkälä- ja sammalpeitteinen. Maa-ainesta siinä ei havaittu. Rakenne on luode–kaakko-suuntainen. Röykkiön laajuus on noin 4,5 x 2,5 m, korkeus 0,5 m. Se muistuttaa ulkoisesti alueelta aiemmin tunnettuja kiviröykkiöitä. Röykkiö sijaitsee alarinteestä katsoen näkyvällä paikalla.
On otettava huomioon, että röykkiön lähellä havaittiin rautainen kallioon pultattu lenkkipäinen harusvarras. Kiviröykkiön päältä löydettiin sähköjohdon ja pylväsrakenteiden välisen eristeen kappale. Lisäksi kivien väleissä huomattiin todennäköisesti pylvään rakenteisiin liittyvää lahonnutta puuta. Havaintojen perusteella
röykkiön kohdalla on ollut sähköpylväs. Näin suurta kiviröykkiötä tuskin on kuitenkaan koottu pylvään tueksi. Röykkiössä ei myöskään ollut kallion pintaan saakka ulottuvaa kivetöntä tai lähes kivetöntä kohtaa, joka usein on poistettujen pylväiden tukikiveyksissä nähtävissä.
Paikalla on lounas–koillinen-suuntainen lähes puuton kapea väylä, jonka kohdalla kiviröykkiö on. Tarkastetun kartta-aineiston perustella kallioalueen poikki on kulkenut sähkölinja ainakin vuodesta 1952 vuoteen 1998. Linjan muiden pylväiden paikoille ei ollut tarkastetulla alueella kasattu minkäänlaisia tukikiveyksiä. Tilojen 5:13 ja 5:17 välinen raja on ollut paikalla 1970-luvulta lähtien. Vaikka röykkiön kohdalla kulkee nykyisin kiinteistöraja, sekään ei selitä sitä, miksi kiviröykkiö on kasattu kyseiselle paikalle.
Todennäköisesti kyseessä on kivikaudelle ajoittuva kiviröykkiö, jota on myöhemmin sähkölinjaa kallioiselle alueelle rakennettaessa hyödynnetty pylvään tukemiseen, kun se on sattunut linjalle. |