| Lamminkallion pohjoispuolella, länsi–itä-suuntaisen, nuorta kuivan kankaan männikköä kasvavan hiekkaharjanteen (joka on maastokartassa merkitty kalliopaljastumaksi) itäpäädystä, vajaat 50 m länsiluoteeseen mastokartan tervahauta merkinnästä (tervahautaa alueelta ei löytynyt) havaittiin suurehko kuoppa, joka on luultavasti hiilimiilun jäännös. Kuopan yli on ajettu metsäkoneilla tai traktoreilla, ja siitä on otettu maata miilun polttamisen jälkeen, joten se ei ole säilynyt alkuperäisessä muodossaan, mutta kuopan reunojen hiekan peittämistä hiilikerroksista päätellen kyseessä on todennäköisesti kuoppamiilu. Nykyisen kuopan halkaisija on n. 6 m ja se on syvimmillään n. 1,5 m syvä; ja sitä ympäröivät paikoin n. 30 cm korkeat vallit. Kuopan reunoista otetuissa kairausnäytteissä näkyi humuksen alla hyvin ohut huuhtoutumiskerroksen alku (n. 1–2 cm), jonka alla 5–15 cm kerros punertavaa ja hiekkaa, jonka alla 10–30 cm kerros hiiltä. Kuopan pohjasta saatu kairausnäyte oli huomattavan erilainen. Siinä ei ole merkkiäkään huuhtoutumiskerroksesta, ainoastaan n. 60 cm paksun kellertävän hiekkakerroksen alla n. 5 cm kerros nokimaata, jonka pohjassa n. 1 cm varsinaista hiiltä – valitettavasti kaira ei päässyt tämän syvemmälle, joten tuon hiilikerroksen paksuutta ei saatu selville. Vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että miilun pohja on täyttynyt tai täytetty hiekalla tyhjentämisensä jälkeen, ja tämä on joko tapahtunut myöhemmin kuin miilun käytöstä jääminen, tai miilun pohjasta on myöhemmin otettu maata, ja siinä ei siksi ole jäljellä podsolin muodostumisen merkkejä kuten reunoilla – jälkimmäinen vaikuttaakin miilun pohjan kuoppaisuuden perusteella todennäköiseltä. |
tillbaka
Koordinater
Korteperän tuulivoimapuisto sekä ulkoiset sähkönsiirtolinjaukset, Inventointi 2023 Hans-Peter Schulz