Tiilikkajoen Myllykoskessa on ollut myllyn paikka joen itärannalla Rautavaaran puolella, Lapinlahden ja Rautavaaran raja kulkee Tiilikkajoessa. Myllykoskessa on kuitenkin säilynyt myös huolellisesti ladottua uittoperinteeseen liittyvää kivisuistetta.
Vuoden 1950 ilmakuvan perusteella suistetta on ollut kosken yläjuoksulla noin 100 metriä ja alajuoksulla 60 metriä. Suisteiden välissä on ollut vanhan ilmakuvan perusteella patoallas kosken suvantokohdassa.
Inventoinnissa ei ollut mahdollista selvittää tarkemmin suisteiden jäljellä olevaa kokoa, koska joen virtaus oli voimakas ja rannat vedenpeitossa, johtuen runsaista sateista, mutta suisteet on ilmeisesti suurimmaksi osaksi purettu. Alajuoksulla ei havaittu suisteesta merkkejä, tosin aluetta ei päästy tarkastelemaan lähemmin. Yläjuoksun suisteesta saatiin pari kuvaa ja koskea kuvattiin kuvauskopterilla, jonka perusteella näyttäisi, että eteläjuoksulla ei suisteita ole. Tosin kasvillisuus peittää kosken rannat, joten varmuutta tähän ei saatu. Jokea alaspäin, Myllykosken ja Vongankosken välissä on vielä kahdessa kohtaa noin 150 metrin mittaisia suisteen tapaisia kivivalleja, jotka on vain kasattu ilman reunaladontaa joen rannan tuntumaan pitkänomaiseen muotoon suisteiksi. Toinen kohteista, joka alkaa noin 250 Myllykoskesta etelään, on alakohteena, koska se kuului inventoitavaan alueeseen, mutta toinen tällainen suiste on Koskelan talon eteläpuolella ja se jäi inventointialueen ulkopuolelle ja sen tarkastaminen keskeltä jokea olisi ollut mahdotonta.
Kohde sijaitsee RKY-alueella, Tiilikanjoen uittorakenteet. Sen kohdekuvauksessa on seuraavaa tietoa:
Älänteen eteläpuolella ja joki toimi pitkään uittoväylänä. Myllykoskeen rakennettiin uittoa varten 1920-luvun taitteessa noin 20 metriä pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste. Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikkajoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutavaran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteita tehtiin koskipaikkoihin sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi. Tiilikanjoen uittorakenteet kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tiilikanjoki perattiin uiton tarpeitten takia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi. |
tillbaka
Koordinater