Lattulansaari on runsaan hehtaarin laajuinen pyöreähkö saari Oulujärvessä Käkisaaren kaakkoispuolella ja noin 200 m päässä Käkisaaren rannasta. Rinnevarjosteesta näkyy, että saaren reunoilla on matalat rantatörmät, ja loivasti kupera keskiosa on korkeuskäyristä arvioiden 3-4 m Oulujärven pinnan yläpuolella.
Heikki Matiskainen on vuoden 1982 Vuolijoen inventoinnissa käynyt saaressa ja mainitsee raportissaan. "Vuolijoen inventoinnin yhteydessä kävin Osmo Nissisen kanssa Lattulansaaressa. Saari sijaitsee Käkisaaren edustalla S-puolella. Saaren keskiosassa sijaitsee n. 15 aarin vanha piha-alue, jossa on havaittavissa rakennuksen perustat ja maakellari. Paikka kasvaa rehevää ruohikkoa, muuten kasvillisuus on tuuheaa kuusikkoa. Kyläläiset arvelivat paikalla sijainneen ruotutilan. Saaressa on lukuisia kiviraunioita, jotka tulkitsin kuitenkin kaskiraunioiksi." Matiskainen mainitsee, että O.A.F. Mustosen (Lönnbohm), mukaan: "Saaressa Sorsan luona Käkilahdella oli soikea hauta idästä länteen. Siitä ei kaivettaessa mitään tavattu".
Lattulansaaren keskiosa on isojakokartassa (Ståhlberg 1847) merkitty niityksi. Kartoittaja on myös piirtänyt saareen lähes 20 pientä pyöreää merkkiä, jotka todennäköisesti tarkoittavat Matiskaisen havaitsemia röykkiöitä. Isojakokartassa Lattulansaareen ei ole merkitty asutusta eikä peltoa. Tilanne on sama myös Vuolijoen pitäjänkartassa (Pitäjänkartta 1865). Koska asutusta ei ole ollut 1800-luvun jälkipuolella, eivätkä kyläläiset Matiskaisen inventoinnin aikaan ole tienneet saaressa olleen asutusta viime aikoina, näyttää hyvin mahdolliselta, että Matiskaisen havaitsemat asutusjäännökset ovat jo isojakoa edeltävältä ajalta. Saaren varhaiseen käyttöön ja mahdolliseen asutukseen saattaa liittyä sen erikoinen maanomistushistoria. Saari ja sen kohdalla olevat Käkisaaren melko laajat rantaniityt kuuluvat noin 30 km päässä idässä Ärjänselän toisella puolella olevan Sivolanniemen kantatilan (Koutaniemi 8) maihin.
Lattulansaaressa ei käyty vuoden 2023 inventoinnissa, mutta Matiskaisen inventointikertomuksen perusteella siellä on asutus- ja viljelyjäännöksiä, joilla on suojeluarvoa. Saaressa ei ole vuoden 1971 peruskartassa rakennuksia, mutta nykyisin peruskartassa saaren keskiosassa on pieni lämmittämättömäksi merkitty rakennus. Ilmakuvan perusteella saari on kokonaan metsän peitossa, joten viimeaikainen maankäyttö tuskin on tuhonnut Matiskaisen vuonna 1982 maastossa havaitsemia jäännöksiä. Kohde on rajattu siten, että se sisältää saaren keskiosassa sen alueen, jolle isojakokartassa on merkitty niityllä olevia röykkiöitä. |