Rasimäeltä tavattiin yhteensä yli 100 ihmisen tekemää kiviröykkiötä, kaksi rakennuksen pohjaa sekä kiviaidan jäännös. Röykkiöt painottuvat mäen rinteelle, lakialueella röykkiöitä on vähemmän. Röykkiöitä on melko tasaisesti mäen jokaisella rinteellä.
Halkaisijaltaan röykkiöt ovat noin 1–5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,4-1,5 metriä. Suurin osa röykkiöistä on muodoltaan pyöreähköjä. Mäen länsirinteellä on kaksi vallimaista röykkiötä, joiden koko on noin 10 x 3 x 0,5 metriä, jotka erottuvat muodoltaan muista. Pääsääntöisesti röykkiöt ovat sammaleen peitossa ja ne on rakennettu noin 20-30 cm läpimittaisista kivistä. Röykkiöt ovat hyvin todennäköisesti kaskiröykkiöitä.
Toinen rakennuksen pohjista sijoittuu lakialueen länsiosaan ja toinen lakialueen itäosaan. Lännessä sijaitseva rakennuksen pohja on kooltaan noin 9 x 5 metriä. Siitä erottuu kaksi huonetta, joiden välissä on noin 1 metrin levyinen ja 0,3 metrin korkuinen maavalli. Pohja on 0,6 metriä syvä lukuun ottamatta aivan sen koillispäätyä, josta se on noin 1,7 metriä syvä. Koillispäässä on ilmeisesti sijainnut maakellari tms. Alueen itäosassa sijaitseva rakennuksen pohja on kooltaan noin 7 x 7 x 0,6 metriä. Sen ympärillä on selvät maavallit, joiden leveys on noin 1,5 metriä ja korkeutta noin 0,2 metriä.
Raivatuista kivistä rakennettu kiviaidan jäännös sijaitsee alueen koillisreunassa. Se on noin 20 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 0,8 metriä korkea. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Maa alueella on varsin tasaista ja vähäkivistä. Alueella kasvaa jykevää harvennettua kuusimetsää. Osa kuusista kasvaa röykkiöiden ja rakennuksen pohjien päällä. Rasimäen laki on myös vahvasti pusikoitunut.
Vuonna 1846 laaditulle pitäjänkartalle alueelle on merkitty ainoastaan metsää. Vuoden 1973 peruskartalla Rasimäen laella on sijainnut yksi rakennus sekä etelään laskevalla rinteellä pieni peltoalue. Näin suuri määrä röykkiöitä olisi tuskin raivattu pienestä peltoalueesta, joten on hyvin todennäköistä, että röykkiöt liittyvät tätä aikaisempaan kaskiviljelyyn alueella. Kummatkaan nyt tavatuista rakennuksen pohjista eivät sijaitse samalla kohtaa kuin rakennus, joka on merkitty vuoden 1973 peruskarttaan. |