Kiiskilän ja Hiekkalan tilojen väliseltä mäeltä tavattiin noin 15–20 ihmisen kasaamaa röykkiötä, kiviaidan jäännös sekä kolme rakennuksen pohjaa. Alueen luoteispuolella kulkee Kiiskilän tilan peltotie. Alue on tasaista sekä kivetöntä ja kasvaa nykyään harvennettua kuusimetsää.
Pienimmät röykkiöistä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja suurimmat noin 5 metriä. Matalimmat röykkiöt ovat korkeudeltaan noin 0,5 metriä ja korkeimmat noin 1 metriä. Röykkiöt ovat enimmäkseen muodoltaan pyöreitä ja sammaleen peitossa. Röykkiöt ovat hyvin todennäköisesti kaskiröykkiöitä.
Kaksi rakennuksen pohjista sijaitsevat alueen keskiosassa. Molemmissa erottuu sammaleen alta kivijalan kiviä. Suurempi näistä on kooltaan noin 6 x 5 metriä. Kivijalan leveys on noin 2,2 metriä ja korkeutta noin 0,2 metriä. Keskellä kivijalkaa erottuu noin 0,5 metrin syvyinen painanne. Pienempi rakennuksen pohja on kooltaan noin 6 x 4 metriä. Kivijalan leveys on noin 1,2 metriä ja korkeutta sillä on myös noin 0,2 metriä. Keskellä erottuva painanne on syvyydeltään noin 0,3 metriä.
Suurin rakennuksen pohja sijaitsee alueen pohjoisosassa. Se on kooltaan noin 6 x 7 metriä. Tässäkin erottuu sammaleen peittämä kivijalka, jonka leveys on noin 1 metriä. Pohja erottuu ympäristöstä noin 0,5 metriä korkeana kumpareena. Jäännöksen kaakkoisreunassa erottuu romahtanut kiukaan tai uunin jäännös, joka on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja noin 0,4 metriä korkea.
Alueen luoteisosassa sijaitsee kiviaidan jäännös, joka on noin 17 metriä ja noin 1,5 metriä leveä. Sen korkeus on noin 0,4 metriä. Kiviaita on ilmeisesti kasattu raivatuista kivistä ja on enimmäkseen sammaleen peitossa.
Alueelta tavattiin muutamia suorakaiteen muotoisia, noin 2 x 1 metrin kokoisia ja noin 0,6 metrin syvyisiä kuoppia, jotka voivat olla esimerkiksi nauriskuoppia.
Lisäksi tavattiin yksi ovaalinmuotoinen latomus, joka oli pituudeltaan noin 10 metriä ja leveimmillään noin 4,5 metriä. Latomuksen reunoilla kiertää yksirivinen kivikehä ja sen kaakkois- sekä luoteispäihin on kasattu kiviä röykkiömäiseen kasaan. Latomuksen keskiosassa ei ole kiviä vaan se on tasainen alue. Latomuksen tarkempi funktio ei selvinnyt inventoinnin yhteydessä, mutta liittynee jollain tavalla kaskiviljelyyn tai asumiseen.
Vuonna 1846 laaditulle pitäjänkartalle alueelle on merkitty ilmeisesti niittyä. Kaskiviljelyssä on ollut yleistä, että viljelyn jälkeen alue jäi niitettäväksi ahoksi ja sen jälkeen metsälaitumeksi. Vuoden 1973 peruskartalle alueelle on merkitty metsää. |
tillbaka
Koordinater