Lapinlahdentien eteläpuolella, Pahalammen koillispuolella on ainakin noin 30 ihmisen kasaamaa kiviröykkiötä, kolme rakennuksen pohjaa sekä kiviaidan jäännöksiä. Alue on tasaista sekä kivetöntä ja kasvaa nykyään harvennettua kuusimetsää. Alueen läpi kulkee polku koillis-lounas suunnassa.
Pienimmät röykkiöistä ovat halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja suurimmat noin 5 metriä. Matalimmat röykkiöt ovat korkeudeltaan noin 0,4 metriä ja korkeimmat noin 1 metriä. Röykkiöt ovat enimmäkseen muodoltaan pyöreitä ja sammaleen peitossa.
Alueen pohjoisosasta havaittiin yksi rakennuksen pohja ja alueen länsiosasta kaksi rakennuksen pohjaa. Pohjoisessa oleva rakennuksen pohja on kooltaan noin 7 x 5 metriä. Sen keskellä erottuu noin 1 metrin syvyinen kuoppa, jonka koko on 4 x 2 metriä. Seinälinjat erottuvat maavallina, jonka korkeus on noin 0,3-0,6 metriä. Vallien päällä kasvaa suuria kuusia.
Toinen alueen länsiosassa sijaitseva, kaikista suurin rakennuksen pohja on kooltaan noin 13 x 9 metriä. Rakennuksen pohjan koillisnurkassa erottuu sortunut kiuas tai uuni, jonka halkaisija on noin 1,8 metriä ja korkeutta sillä on noin 0,8 metriä. Seinälinjat erottuvat maavallina, joiden leveys on noin 1,2 metriä ja korkeutta noin 0,3 metriä. Toinen lännessä sijaitseva rakennuksen pohja on kooltaan noin 8 x 6 metriä. Reunoilla erottuu kivijalkaa. Kivijalan kiviä on osaksi näkyvillä sammaleen alla. Kivijalalla on korkeutta noin 0,4 metriä.
Alueen länsiosassa sekä kaakko- ja itäosassa on raivatuista kivistä koottujen kiviaitojen jäännöksiä. Lännessä kiviaitaa on noin 40 metrin matkalla, kaakossa noin 25 metrin matkalla ja idässä 43 metrin matkalla. Kiviaitojen leveys on noin 1,5 metriä ja korkeutta niillä on noin 0,8 metriä. Kiviaidan kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa.
Vuonna 1846 laaditulle pitäjänkartalle alueelle on merkitty peltoa sekä yksi asuinrakennus. Vuoden 1973 peruskartalle alueelle on merkitty yksi pieni peltolohko ja alueen länsipuolelle rakennuksia sekä peltoja. Nykyisin alueella ei ole enää peltoja, mutta länsipuolen rakennukset sijaitsevat samalla paikalla.
Alueella sijaitsevat röykkiöt ovat todennäköisesti eri ikäisiä viljelys- ja/tai kaskiröykkiöitä. Vuoden 1973 peruskarttaan merkitty peltolohko on melko pieni. Näin suuri määrä viljelysröykkiöitä tuskin on raivattu niin pienestä pellosta ja osa alueen röykkiöistä sijaitsevat noin 100 metrin päässä 1973 peruskarttaan merkitystä peltolohkosta. Vuoden 1846 pitäjänkarttaan merkitty peltoalue on laajempi ja on mahdollista, että ainakin osa röykkiöistä ovat tältä ajalta. Alue muistuttaa hyvin paljon lähialueen tunnettuja kaskiviljelyalueita, joten ei ole pois suljettua, että osa röykkiöistä olisi kaskiröykkiötä. |
tillbaka
Koordinater