Inventointi 2016:
Töysän kylässä numeroa 22 on Hopialammen ja Kylkiäisen välissä olevalla mäellä nykyään nimenä Hiirosautio. Nimeä ei löydy vuoden 1962 peruskartasta. Nimi johtuu selvästi viereisen järven nimestä Hiironen, joka mainitaan vuonna 1738 nimellä Hironen Iärfwi ja vuosina 1802- 1804 nimellä Hiironen järvi. Huutoniemen talolla mainitaan Hiiro-niminen torppa (Hiiro Torp) ainakin jo vuonna 1854. Nimi on yliviivattu rippikirjassa 1854–1861 ja sen yläpuolelle on kirjoitettu Lassila. Asukkaat ovat samat vuoteen 1878 asti, mutta jo vuonna 1875 Lassilassa asuu uusi torppari perheineen. Lassilan torppa on olemassa ainakin vielä vuonna 1910. Hiiro- ja Lassila-nimiä ei löydy vuoden 1962 peruskartasta eikä nykykartasta. Luultavaa on, että Hiiron torpan paikka on sama kuin nykyinen Hiirosautio, mutta nimi Hiirosautio on sijoitettu nykykartalla väärään paikkaan, koska kyseinen mäki
ei ole viljelykelpoinen. Isojakokartassa (1802–1804) olevista tiluskuvioista ei löydy mitään
asuinpaikkaa, autio-nimeä tai asutukseen viittaavaa nimeä Hiirosen läheltä.
Tarkastus 2023:
Autioitunut torpanpaikka on Hiirosaution mäen itäreunassa, Kylkiäisen rannasta n. 100 metrin päässä. Paikalla on asuinrakennuksen jäännös, josta on näkyvissä kivijalka (5 x 5 m) ja sen luoteisnurkassa oleva nurkkakiuas/-uuniröykkiö (3 x 3 m). Asuinrakennuksen jäännöksestä reilut kymmenen metriä länteen on hiekasta ja kivistä koostuva turpeen peittämä kumpu (5 x 5 x 1 m), joka saattaa olla uunin jäännös. Asuinrakennuksen jäännöksen eteläpuolella n. 10-40 m päässä on viisi röykkiötä, joista yksi yhtyy noin 5 m pitkään ja 2 m leveään kiviaitaan. Viimeksi mainittu röykkiö (3 x 2 m) saattaa olla uunin/kiukaan raunio, mutta muut vaikuttavat lähinnä raivausröykkiöiltä. Ks. alakohteet. Vuoden 2016 inventoinnissa on käyty läpi vain mäen lakialue, joten torpanpaikka on jäänyt löytymättä. Vuoden 1954 ilmakuvassa torpanpaikka on täysin metsittynyt, minkä perusteella torpanpaikka on autioitunut viimeistään 1900-luvun alussa. Kohde on erittäin hyvin säilynyt historiallinen autiotontti.
Armas Luukon mukaan Hiiroinen -niminen uudisviljelijä Ähtäristä tunnetaan jo vuodelta 1567 (ks. Etelä-Pohjanmaan historia 2, s. 247). Jos Hiironen-järven nimi periytyy jo tuolta ajalta, kuten vanhojen karttojen perusteella voi varovasti olettaa, saattaa Hiirosautio olla asuinpaikkana 1800-luvun asiakirjalähteitä huomattavasti vanhempi.
TIETOJEN PÄIVITYS KESKEN 04/2024. |
tillbaka
