2.7.2024 Satakunnan Museoon tuotiin piitikari, joka oli löydetty kahteen kappaleeseen hajonneena kesäasunnon pihalta salaojan kaivamisen yhteydessä. Tikarin kärkiosa oli löydetty v. 2012 ja kahvaosa 2014. Löytöpaikka sijaitsee kesäasunnon pihamaalla asuinrakennuksen pohjoispuolella. Paikka on nykyään tasaista nurmikkorinnettä, joka laskee kohti Pyhäjärven rantaa. Nykyisellään rantaan on matkaa noin 30 metriä, mutta Pyhäjärveä on laskettu 1800-luvulla ja alkuperäiselle hyvin erottuvalle rantatörmälle on matkaa n. 10 metriä. Kesäasunnon takana nousee luonnontilainen rinne melko jyrkästi kohti Luonteenkallioita. Rannalla on aikanaan ollut varsin suojaisa eteläkaakkoon kohti järveä aukeava terassi.
Piha-alueella ei ole nähtävissä mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kiinteistö on jäljellä oleva osa vanhaa Suvirannan tilaa, joka on löytäjän lapsuudenkoti. Hänen kertomansa mukaan rannalle on jo 1950-l rakennettu pieni saunamökki, jota myöhemmin on laajennettu. Rakennustöiden yhteydessä ei muistin mukaan ole tullut esille mitään merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Paikalle on tuotu hiekkaa, mutta se on kaadettu perustusten tekemisen yhteydessä kaivettuun kuoppaan, eikä sitä todennäköisesti ole levinnyt ympäristöön. Täysin ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että tikari olisi joutunut löytöpaikalleen muualta tuodun maan mukana. Salaojan kaivamisen aikana paikalle on tuotu ainoastaan mursketta, jonka joukossa esine ei ole voinut olla. Tietojen mukaan hiekka tontille on tuotu Säkylästä.
Toisaalta lähialueelta on eri aikoina löytynyt kiviesineiden katkelmia (KM 16308, 16718, RM 409, 719), joten asuinpaikan olemassaolo ei ole mahdotonta, vaikka sellaisesta ei toistaiseksi ole havaintoja |
tillbaka
Koordinater