Kohteessa on kalliokumpareen laella oleva kiintopiste, ilmeisesti kol-miomittaustornin tai vastaavan rakenteen jalkojen tukikiveyksiä sekä kivilatomus ja muita ihmistoiminnan tuloksena syntyneitä kivikasaumia, joiden yhteys tukikiveyksiin ja kiintopisteeseen on epäselvä. Parhaiten säilynyt latomus on noin viisi metriä kiintopisteestä etelään ja metrin kallion laen alapuolella (N 6916176 E 221473). Kaksi muuta ovat kalliokumpareen itäpuolella notkossa. Itäinen latomus on kohdassa N 6916180 E 221484. Kolmas latomus on edellisten pohjoispuolella, aivan kalliokumpareen rinteen juurella (N 6916190 E 221473). Se on vähän matalampi kuin kaksi muuta, noin 80 cm, ja vahvan sammalkerroksen peittämä. Latomukset muodostavat mittaustarkkuuden puitteissa varsin tarkasti tasasivuisen kolmion, mikä sopii ajatukseen, että ne ovat puurakenteisen tornin jalkojen paikoilla. Kiintopiste ei ole lähellä latomusten muodostaman kolmion keskipistettä, kuten voisi olettaa, joten sen yhteys mahdolliseen kolmiomittaustorniin on epäselvä. Vanhin peruskartta alueelta on vuodelta 1971, ja siinä paikalle ei ole merkitty kolmiomittauspistettä eikä mitään muutakaan mikä voisi liittyä kivilatomuksiin. Lähialueella on vielä yksi kivilatomus. Se sijaitsee edellä mainitusta kiintopisteestä itäkoilliseen, kalliokumpareen itäpuolella olevan notkon toisella laidalla (N 6916188 E 221486). Pirunpeltoon on sen pienistä (läpimitta keskimäärin 15 cm) kivistä rakennettu harjanteen poikki likimain lännestä itään suora, noin 5 m pitkä, 80 cm leveä ja enimmillään noin 40 cm korkea kivivalli. Kivivalli seuraa harjanteen poikkileikkauksen lievästi kuperaa profiilia siten, että sen keskikohta on lähes puoli metriä korkeammalla kuin päät. Valli ulottuu lähes koko harjanteen poikki, mutta ei jatku kumpaankaan suuntaan. Latomuksen tarkoitus ja ajoitus ovat tuntemattomia.
Muuta: Kohdetta ei ollut Metsähallituksen PAVE-paikkatietojärjestelmässä. |