Korvajärven lounaisrannalla on rakennusten ja maa-kaivantojen jäännöksiä kahdella vierekkäisellä alueella.
Luoteisemmalla alueella on jäännöksiä ainakin kolmesta rakennuksesta:
a) Kivi- ja multapenkkiperusteisen rakennuksen perustus. Koko noin 13 x 5 m, kolme uunia. Vaikuttaa paritupa-tyyppiseltä, jossa uunit molemmissa n. 5x5 m tuvissa sekä myös keskellä olevan porstuan perällä.
b) Edellisestä kymmenisen metriä länteen on kivi- ja multapenkkiperusteisen, uunittoman rakennuksen perustukset.
c) Edellisistä kolmisen kymmentä metriä luoteeseen uunin jäännökset, halkaisijaltaan noin 2 m, korkeus n. 1 m. Ympäriltä ei ollut hahmotettavissa rakennuksen jäännöksiä.
Tämä luoteisempi alue on koilliseen viettävää moreenimaata. Puusto varttunutta mäntymetsää ja aluskasvillisuus korkeahkoa varvikkoa.
Edellisistä satakunta metriä kaakkoon, rannan tuntumassa, kapealla hiekkaharjulla:
d) Kuoppa, 6 x 3 m, syvyys runsaan metrin, viettää länteen. Yli metrin leveät reunavallit. Kaivettu hiekkamaahan. Heti tämän pohjoispuolella vajaan neliömetrin kokoinen betonilaatta sekä kaksi noin 2 metrin läpimit-taista, muutaman kymmenen senttimetrin syvyistä kuoppaa.
Tämä kaakkoisempi alue on nuorta mäntymetsää. Kuopparakenteiden kohdalla pintakasvillisuutta ei juurikaan ole tai se on hyvin matalaa.
Suurella todennäköisyydellä kysymys on puunhakkuuseen liittyvästä metsäkämpästä. Valtaosa Pohjois-Suomen metsäkämpistä – varsinkin Valtion omistamissa metsissä - ajoittuu ja liittyy Suomen sotakorvauksiin vv. 1944–52. Kämppiä on ollut jo ennen II maailmansotaa ja vielä 1970-luvun alkuun asti. Joka tapauksessa tässä tapauksessa kysymys on mitä ilmeisimmin alle satavuotiaasta metsäkämpästä. Luoteisimmat rakenteet (a-c) ovat itse kämppärakennus hevossuojineen ja sivurakennuksineen – kohde d kaakossa saattaa olla saunan sija. Se, että viimeksi mainitun kohdalla ei ollut kiukaan jäännöstä, voi johtua siitä, että 1950-luvulla metallikiukaat saunoissa olivat yleisiä. (Kiuas olisi siis poistettu.) |
tillbaka
