Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä, ja talvella vainajat on viety Ilmajoelle tai Kyröön. Hautasaari toimi myös (viime?) sotien aikoina.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraavat Alavuden Kuotesjärven Ruumissaarta koskevat perimätiedot:
Saari Kuotesjärvessä; muistitiedon mukaan saarta on käytetty "kesähautuumaana". (Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959). Koivusalo, Esko. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5067889. Viitattu 17.7.2020.)
Kuotesjärvessä sijaitseva iso saari. Nimiarveluja on monenlaisia: 1. Saarta on käytetty väliaikaisena hautausmaana. "On varmaan (!) haudattu kesällä ja talvikelillä viety Ilmajoelle" (Alavuden kirja). 2. Saaressa on pohjoispuolelta katsottuna arkunmuotoinen kivi, ns. Ruumiinarkkukivi. 3. 1700-1800-luvun vaihteessa. on Kuotesahon tytär hukkunut heikkoihin jäihin Ruumissaaren eteläpäässä. Ruumis joutui olemaan siellä pari päivää ennenkö jäät vahvenivat niin paljon, että se voitiin noutaa pois. Huom! Kartassa virheellisesti Rumissaari. keskikylässä Jääskänjärvellä on Rumissaari, mutta Kuotesjärvessä on Ruumissaari. (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1987). Erkkilä, Minna. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5068003. Viitattu 21.7.2020.)
Tarkastus 2023:
N-S -suunnassa noin 500 metriä pitkä, kolmesta saarentönkästä ja niiden välisistä suoalueista muodostuva Ruumissaaren alue käveltiin läpi maastoa silmämääräisesti ja maanäytekairan avulla tarkastelemalla. Tarkastuksessa ei havaittu pysyviin ruumishautoihin viittaavia hautapainaumia. Saari on suurelta osin pintamaaperältään kivistä moreenia, minkä lisäksi saaressa on avokalliota. Saaren matalimmat kohdat ovat joko turvetta tai suopursun peittämää jättömaata. Saarentönkkiä kiertää vanha rantavalli. Eteläisimmän ja suurimman saarentönkän keskiosassa, saaren itäpuolella, havaittiin rantavallin sisäpuolella oleva kuiva hiekkatasanne. Rantavallissa on juuri tällä kohtaa muutaman metrin levyinen, ihmistekoinen aukko, selvä veneenvetoaukko. Tasanteella todettiin maanäytekairan avulla yhdessä kohdassa maanalainen hiilikerros, jonka kohdalle kaivettiin lapionpisto. Lapionpisto paljasti hiilensekaisessa hiekassa palan pienehkön eläimen kylkiluuta ja palaneita kiviä. Kangasturpeen peittämä tulipaikka ja vaivannäköä vaatinut veneenvetoaukon tekeminen viittaavat satunnaisen retkeilijöiden leiripaikan sijaan toistuvasti käytettyyn eräleiripaikkaan, joka voi olla satojen vuosien ikäinen. Hiilensekaisesta hiekasta noin 30 m länsiluoteeseen, saaren länsipuolella, on ihmistekoiselta vaikuttava, kangasturpeen peittämä kuoppajäännös, kooltaan noin 2 x 1,5 m. Kuoppa on noin 0,5-1 m syvä. Kuopan reunalla on matala maavalli, josta kasvaa kaksi satavuotiasta petäjää. Kuopan funktio on tuntematon. |
tillbaka
Koordinater