Hylyn sijaintipaikka on Hangon itäisessä saaristossa Mulan -saaren pohjoispuolella noin 50 metriä rannasta 10-14 metrin syvyydessä.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, jonka koko on noin 12 x 4,7 metriä. Aluksesta on jäljellä vain pohjaosa. Alus on ollut rakenteeltaan limisaumainen ja mäntyrakenteinen lukuunottamatta joitakin keulan tammisia rakenneosia. Hylyn alustyyppiä ei ole pystytty määrittämään. Mahdollisesti kyseessä on pieni rannikkoalus, joka muistutti lähinnä lotjaa, skuuttia tai proomua. Aluksessa on voinut olla yhdestä kolmeen mastoa ja ainakin yksi raakapurje. Hylkyä ei ole pystytty identifioimaan.
Museovirasto järjesti hylyllä kaivauksia vuosina 1988-1996. Hylyssä ollut tiilikerros siirrettiin sivuun ja hylyn rakenteet mitattiin. Hylkyä on dokumentoitu piirroksin ja valokuvin. Kaivauksissa nostetut lukuisat esineet ovat Museoviraston Suomen merimuseon kokoelmissa. Kaivauksissa on nostettu muun muassa käsiaseita, ruutisäiliöitä, lyijykuulia, rintahaarniska, satulanosia, rahoja, jalkineita, puuastioiden osia, nahkaesineitä, kaksi pronssista kirkonkelloja, lyijyluoti ja tinapulloja. Lisäksi on nostettu muun muassa pumpun ja takilan osia. Esineet ovat kuuluneet sekä aluksen lastiin ja varusteisiin että miehistön henkilökohtaiseen omaisuuteen.
Dendrokronologisen analyysin ja esinelöytöjen perusteella hylky ajoittuu 1600-luvun alkupuolelle. Dendrokronologinen tutkimus osoittaa laivassa käytetyn puuaineksen olevan peräisin Tukholman ympäristöstä, ja puut on kaadettu 1600-luvun alussa. Oletettu aluksen rakennusaika on vuoden 1608 tienoilla. Arvion mukaan rakennuspaikka on Suomen alueella jollakin kruunun varveista, joita oli useita etelärannikolla.
Aluksen uppoaminen on voinut tapahtua vuosien 1611 - 1614 paikkeilla. Uppoamisen syyksi on esitetty karilleajoa Mulanin saaren läheiselle matalikolle, joka sijaitsee saaresta satakunta metriä itäkoilliseen. Mulanin saaren vanha nimi, Klockskär, saattaa viitata hylystä löytyneisiin kirkonkelloihin ja paikallisen väestön tienneen kirkonkellojen uponneen aluksen mukana.
Nuorin hylystä löytynyt raha, Alankomaiden taaleri, on lyöty vuonna 1611. Hylystä on nostettu kaksi kirkonkelloa, joista toisessa on vuosiluku 1598. Esinelöytöihin kuuluu myös mustesäiliö, jossa on nimi Petrus Nikolai ja päivämäärä 5.12.1610.
Aluksen arvellaan kuljettaneen ruotsalaisten ryöstämää sotasaalista, mahdollisesti myös veroparseeleja, ja olleen matkalla idästä, Suomenlahden perukalta kohti länttä ja Ruotsia. Kruunu käytti kuljetuksissaan toisinaan myös talonpoikaisaluksia. Aluksen lastiin kuului myös tavallisia idästä päin tuotuja kauppatavaroita. Aluksen tiililasti voi olla kauppatavaraa, mutta ne voivat olla myös ryöstösaalista kirkosta tai luostarista, sillä 1500 -1600-lukujen vaihteen sodissa ruotsalaiset valloittajat purkivat rakennuksia Venäjällä. |