Kohde sijaitsee Tokrajärven itärannalla, Pellon ja Tokrajärven välisellä isoja mäntyjä kasvavalla rantakaistaleella. Kyseisellä alueella on maassa pitkittäisiä heinää kasvavia laikkuja, mahdollisia hautoja. Laikut ovat itä-länsi -suuntaisia, ja ne sijaitsevat ikäänkuin riveittäin. Raivatessaan peltoa maanomistaja on purkanut kalmiston kohdalta ylempää rinteestä rakennuksen perustukset, joissa oli jäljellä hieman kivijalkaa.
Viereistä Paksuniemeä pidetään tsasounan paikkana. Siellä on kaksikin kohtaa, jotka saattavat olla rakennusten pohjia. Näissä kummassakaan ei ole kuitenkaan kiviperustoja, toisessa ehkä nurkkakivet. Toinen näistä mahdollisista rakennuksen pohjista on aivan niemen korkeimman kohdan kaakkoissivulla sijaitseva, heinää kasvava noin 5 x 10 m kokoinen alue. Toinen mahdollinen pohja on lähempänä kalmistoa, Kalmistolahden ja Paksuniemen korkeimman kohdan välissä.
Tokrajärvellä kerrotaan Venäjän kirkon ja kalmiston lisäksi olleen pappilan (Tirronen 1885:31). Kotiseuturomanttinen kirjallisuus tuntee Tokrajärven pienen kirkon (Pelkonen 1967:38). Pohjois-Karjalan historia I:ssa oleva maininta Tokrajärven kalmistosta ja tsasounasta perustuu perimätietoon (Könönen ja Kirkinen 1975:105). Sama muistitieto toistetaan Suur-Ilomantsin historiassa (Björn 1991:381, 386). Ilomantsin kihlakunnan vanhaan (1700-l?) karttaan on merkitty kalmisto ja venäläinen kirkko Tokrajärvelle, mutta järven länsirannalle. Kyseistä lahtea nimitetään Männikkölässä Kalmistolahdeksi.
Skapat: 7.11.1996 Senaste förändring: 11.12.2017
Undersökningar
Minna Ranta inventering 1993
Anmärkningar: Löydöt tuotu Pohjois-Karjalan museosta 2011 (PK).
Tokrajärven kalmiston viereiseltä autiolta pellolta on Männikkölän isäntä löytänyt:
- liitupiipun pesän
- 2 punasavikeramiikan palaa, reunap+kylkip ja 3 pohjap, savilietekoristelu, lasite
- punasavikeramiikan pala, vihervä lasitus
- punasavikeramiikan pala, lasitus, profilointia
- 2 veitsen terää
- rautaesine
- rauta-astian pala
- rautaesine, puuntyöstöväline, taltta?
- tuohinen köydenpätkä, tämä löytö on hieman kauempaa suolta
Löytöjen yhteyttä kalmistoon ei ole todennettu.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 16.9.2015
Anja Sarvas inventering 1970
Anmärkningar: Sarvas käyttää kohteesta nimeä Tokrajärvi.
Skapat: 19.5.2004
Antti Palmroos (Pohjois-Karjalan museo) inventering 2024
Skapat: 15.1.2025
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.