Kaunislahden ja Muikunlahden välisellä niemellä olevalla pellolla on historiallisen ajan asuinpaikan jäännöksiä sekä rannassa myös kivikautinen asuinpaikka.
Ilomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin kylä; syntynyt ehkä jo 1300-luvulla. Kuikanniemen osassa Ruukinniemi on sijainnut tiilitehdas (pappilan uutta päärakennusta varten).
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 17.7.2019
Undersökningar
Poutiainen-Koponen-Kupiainen inventering 1994
Fynd: KM 28708:1-4,keramiikkaa,kvartseja,liitupiipun var
Anmärkningar: Pohjois-Karjalan metallikautisen ja keskiaikaisen asutuksen avainalueiden arkeologinen inventointi 1992-1994.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 15.10.2018
Taisto Karjalainen inventering 2005
Anmärkningar: Kuikanniemessä kuten kaikissa Kirkonkylän Ilomantsijärven rannnan kohteissa oli hyvin kivikkoista, eikä niissä ollut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa havaittavissa.
Skapat: 28.11.2005 Senaste förändring: 25.2.2009
Päivi Kankkunen/Museovirasto besiktning 2012
Anmärkningar: Isännän löytämät: saviastian reunapala (karjalaista keramiikkaa) ja palaneen saviesineen kappale (painosta t. kahvasta).
Skapat: 20.7.2012
Raimo Vänskä/Joensuun yliopisto besiktning 1981
Anmärkningar: Pohjois-Karjalan rahakätköt- väitöskirjaa varten (1998).
Anmärkningar: Kuikanniemen Ruukinniemi sijaitsee Ilomantsinjärven itärannalla,
noin 1,5 km Ilomantsin luterilaisesta kirkosta pohjoiskoilliseen
linnuntietä. Ruuki:nniemi ~ on Kuikanniemen eteläkärjessä;
paikalla on nykyisin saunarakennus. Asuinpaikka on loivalla
etelärinteellä; maa on hiekkamultaa. Vesi Ilomantsinjärvessä oli kesäkuussa
1970 varsin korkealla ja paikalla suoritetun koekuopituksen
perusteella todettiin asuinpaikan ylär ajan olevan vain muutaman
metrin päässä vesirajasta. Kuikanniemen isännän kertoman mukaan aikaisemmat
löydöt on tehty nykyisen vesirajan alapuolelta. Vain erittäin
kuivina kesinä vesi on laskenut niin alas, että aikaisemmat
löytökohdat ovat tulleet näkyville.
Anmärkningar: Tarkastettiin linjauksen ympäristöä n. 100 metrin säteellä nykyisestä johtolinjauksesta, jolla alueella linjauksen ympäristö on jollakin tavoin kokonaan ihmisen muuttamaa tai muokkaamaa. Viimeksi ympäristöön on vaikuttanut merkittävimmin sähkölinjan ympäristön koneellinen raivaus. Inventoinnin aikana pelloilta oli juuri niitetty heinä tai ne olivat viljalla, joten pintahavaintomahdollisuudet eivät olleet otolliset. Lapionpistoissa
peltokerros vaikutti normaalilta ja siinä havaittiin muutamia moderneja metalli- ja muovikappaleita, muinaisjäännökseen viittaava ei voitu tunnistaa. Sähkölinjan itäpuolella metsäisellä alueella maaperä on kosteaa ja soistunutta, ja sieltäkään ei voitu havaita pintatarkastelussa ja muutamista metsän reunaan tehdyistä lapionpistoista
muinaisjäännökseen viittaavaa. Kuikan talosta ei löytynyt isonjaon karttaa, 1700-1800-luvun talon sijainnin voi kuitenkin päätellä joidenkin ennen isoajakoa laadittujen 1700-luvun karttojen ja isonjaon aikoihin laadittujen muiden 1800-luvun karttojen perusteella, esimerkiksi pitäjänkartan ja kihlakuntakartan perusteella.
Eri tavoin ja eri aikoina maahan joutuneita esineitä ja muuta arkeologista materiaalia on todennäköistä löytää jatkossa lisää talon ympäristöstä.
Skapat: 15.10.2018 Senaste förändring: 15.10.2018
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
Ilomantsi Kuikanniemi Ruukinniemi Kivikautisen asuinpaikan tarkastus 1931; Tarkastus; 1931
