Sijaintipaikka on Tampereen keskustan lähellä Näsijärven eteläosassa Kortelahden ja Mustalahden alueella Särkänniemen itäosan eteläpuolella. Hylky on noin 30 metriä koilliseen hylystä Mustalahti 3, nro 2454.
Puurunkoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 16,5 metriä ja leveys noin 5 metriä. Hylyn ympärillä on siitä irronneita osia. Runko on tasasaumainen ja materiaaliltaan mäntyä. Hylky makaa pohjassa suunnilleen itä-länsi-suunnassa siten, että keula on kohti itää. Keula on jäänyt osittain modernin laiturirakenteen alle ja hajonnut. Hylky makaa kölillään. Laivasta on jäljellä pohjaosa, joka on suureksi osaksi sedimentin sisällä. Sedimentin yläpuolella näkyy kolmesta puusta koottu peräranka ja paremmin säilynyt styyrpuurin kylki. Paapuurin kyljestä näkyy ainoastaan kaaren päitä. Osa styyrpuurin kylkeä on ratkennut irti ja kaatunut pohjaan. Hylyssä on sisä- ja ulkolaudoitus. Rungon osat on kiinnitetty toisiinsa rautanauloilla, jotka ovat krustittuneet voimakkaasti. Hylyn lähellä on pystyssä oleva kimpitynnyri, jossa on ilmeisesti ollut rautavanteet. Kimpilaudat ovat alkaneet irrota toisistaan.
Hylky havaittiin 2017 kaavoittamisen yhteydessä tehdyssä arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa. Inventoinnin yhteydessä hylystä otettiin näytteitä ajoitusanalyysiä varten, jonka tulokset valmistuvat myöhemmin. Mustalahdessa olevista hylyistä on sukeltajilla ollut tietoa pitkään, mutta Museovirastolla olevat sijaintitiedot ovat olleet epäselviä. Inventointiraportin tietoja muinaisjäännösrekisteriin vietäessä päätettiin yhdistää inventointiraportin kohteen 2, purjealuksen hylky, tiedot rekisterissä pitkään Mustalahti 1 -nimellä olleeseen hylkyyn. On mahdollista, että Mustalahdessa on ollut hylkyjä, joita on sataman rakennustöissä ruopattu aiemmin pois.
Mustalahtea on käytetty satamana 1830-luvulta lähtien. Mustalahden satama on ollut Tampereen tärkein puunkuljetussatama 1840-luvulta lähtien. Mustalahteen laivattiin mm. halkoja, tiiliä ja tukkeja sekä muuta kauppatavaraa. Mustalahdesta kehittyi myös matkustajaliikenteen keskus ja satamassa käytiin myös torikauppaa. Suojainen lahti oli ahdas, joten purjealuksia ja halkojaaloja jouduttiin ankkuroimaan myös lahden suulle. |