Kulturmiljöns tjänsteportal

till kartan	egna uppgifter
suomeksi


	ARKEOLOGISKA OBJEKT

	fast fornlämning
	möjlig fornlämning
	övrigt kulturarvsobjekt
	observationsobjekt
	fyndplats
	naturformation
	borttagen fast fornlämning (ej fredad)
	övrigt objekt

	kommun



	gammal kommun


	landskap


	typ

	typens specifierare


	datering


	undervattensobjekt


	objektnamn


	objekt-id






	objekt enligt landskap
	objekt enligt ansvarsmuseum
	objekt enligt NTM-central


Raseborg
fast fornlämning
Grabben kanava	220010055

Typ:	markkonstruktioner
Datering:	historisk
Datering:	medeltida
Förklaring till geografisk data:	Keskikoordinaatit
Z/m.mpy alin: 20.00
tillbaka

Koordinater

Beskrivning

Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja Maasillan risteyksestä 200 m itään Kroggårdintien ja Ratakadun väliin jäävällä kaistaleella Helsinki - Turku -rautatien molemmin puolin. Radan kaakkoispuolella maasto kahden teollisuustontin välistä puistoa, luoteispuolella tiheää sekametsää. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän katkaisevassa notkossa, joka on kivikaudella ollut vielä salmena yhdistäen Mustionjokea ja Lepinjärveä edeltäneitä merenlahtia.

Grabben kanavaksi (Grabbes kanal) kutsuttu ojamainen kaivanto on mainittu 1879 (Wefvar) ja merkitty karttaan 1900-luvun alkupuolella (Svaetichin). Tällöin se on ollut lähes 600 metrin pituinen ulottuen luoteessa Mustionjokeen laskevaan puroon ja kaakossa Hönsåkerskullenin länsipuolelle. Nykyisin kaivannosta on jäljellä 200 metrin pituinen, noin 10 metrin levyinen ja 2.5 metrin syvyinen osuus rautatien kaakkois- ja luoteispuolella. Grabben kanavaa on tutkittu 1939 (af Hällström) ja 1974 (Carpelan - Nunez). Ensimmäisissä tutkimuksissa on kartoitettu kaivannon rakennetta. Mittausten perusteella kaivanto on alun perin ollut melko jyrkkärinteinen ja pohjastaan terävä. Maat on kasattu valliksi kaivannon molemmin puolin. Myöhemmässä koekaivauksessa on kaivannon säilyneestä luoteisosasta otettu näytteitä siitepöly- ja maaperäanalyysiä varten sekä radiohiiliajoituksiin. Ajoitusten tulokset (Hel-670, 660 ± 100 BP; Hel-671, 790±80 BP) sijoittuvat 1100 - 1300 -luvuille jKr. Siitepölystössä on tavattu merkkejä seisovan veden kasveista ja maanäytteissä poikkeukselllisen korkeita kalkkipitoisuuksia.

Viimeaikaisen tutkimuksen (Forsén - Moisanen 1995) mukaan kyseessä saattaa olla keskiajalla kaivettu kuivan maan veneenvetoura, jota olisi mahdollisesti käytetty kalkinkuljetukseen esimerkiksi Raaseporin linnaa rakennettaessa 1300 -luvun lopulla. Toisaalta on esitetty, että kanavassa olisi ollut vettä pidättävät kynnykset. Edellinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä, koska kaivanto sijaitsee lähes kivikautisella korkeudella (20 m mpy). Paikallinen perimätieto liittää kaivannon Nils Grabbeen, joka omisti Grabbackan kartanon 1500-luvulla. Nykyisin rautatien katkaisema kaivanto on kaakkoispäästään hoidettu ja ruohottunut, mutta luoteisosa radan pohjoispuolella on pahasti umpeenkasvanut ja vesakoitunut. Muinaisjäännös on merkitty molemmista päistä merkitty rauhoitustauluilla, kaakkoispäässä Kroggårdintien varressa lisäksi opastetaululla.

Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 9.11.2017

Underobjekt

Typ: markkonstruktioner, nedgrävningar

Datering: historisk

Beskrivning: Grabben kanavaksi (Grabbes kanal) kutsuttu kaivanto on merkitty karttaan 1900-luvun alkupuolella (Svaetichin)*. Tällöin se on ulottunut yli 600 metrin pituinen ulottuen luoteessa Mustionjokeen laskevaan puroon ja kaakossa Hönsåkerskullenin länsipuolelle. Nykyisin kaivannosta on jäljellä 200 metrin pituinen, noin 10 metrin levyinen ja 2.5 metrin syvyinen osuus rautatien kaakkois- ja luoteispuolella. Grabben kanavaa on tutkittu 1939 (af Hällström) ja 1974 (Carpelan - Nunez). Myöhemmässä tutkimuksessa on otettu näytteitä siitepöly- ja maaperäanalyysiä varten sekä radiohiiliajoituksiin. Ajoitusten tulokset (Hel-670, 660 ± 100 BP; Hel-671, 790±80 BP) sijoittuvat 1100 - 1200 -luvuille jKr. Siitepölystössä on tavattu merkkejä seisovan veden kasveista ja maanäytteissä poikkeukselllisen korkeita kalkkipitoisuuksia. Viimeaikaisen tutkimuksen ( Forsén - Moisanen 1995) mukaan kyseessä saattaa olla keskiajalla kaivettu kuivan maan veneenvetoura, jota olisi mahdollisesti käytetty kalkinkuljetukseen esimerkiksi Raaseporin linnaa rakennettaessa 1300 -luvun lopulla. Toisaalta on esitetty, että kanavassa olisi ollut vettä pidättävät kynnykset. Edellinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä, koska kaivanto sijaitsee lähes kivikautisella korkeudella (20 m mpy). Nykyisin rautatien katkaisema kaivanto on kaakkoispäästään hoidettu ja ruohottunut, mutta luoteispäästä rautatien pohjoispuolella pahasti umpeenkasvanut ja vesakoitunut. Muinaisjäännös on merkitty molemmista päistä merkitty rauhoitustauluilla, kaakkoispäässä Kroggårdintien varressa lisäksi opastetaululla. *Tiedot artikkelista Björn Forsen - Jukka Moisanen 1995: Svartån och bebyggelsen runt denna. Finskt Museum 1993.

Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 27.1.1997

Undersökningar

Länkar till Museiverkets övriga material

kopiera länken till denna sida:

fraga om eller ge respons pa objektets information

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

ARKEOLOGISKA OBJEKT

Grabben kanava