Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Starkomin ja Grundsjön rajalla, Stora Gålibergetin laella, 300 m kantatiestä 51 pohjoiseen. Paikka on korkean kalliomäen itään viettävässä ylärinteessä, kahden kallioselänteen väliin jäävässä syvänteessä, noin 10 m kallion korkeimman huipun alapuolella. Kallion itäpuolella virtaa Långan -niminen puro.
Gålibergetiä on inventoinnissa 1931 (Cleve) pidetty mahdollisena muinaislinnana, koska vuori on aiempien tietojen mukaan tunnettu myös nimellä Borgberget. Mitään linnoituslaitteita mäeltä ei kuitenkaan tiedetä. Tarkastuksen 1992 (Moisanen) perusteella kallion laella on suppealla alueella 7 matalaa latomusta. Ne muodostavat kaakko - luode -suuntaisen tiiviin ryhmän. Latomukset (4 - 4.5 x 5 m) ovat paksun turpeen peitossa ja rajoiltaan epämääräisiä. Kahta lukuun ottamatta kaikissa on suorakaiteinen (1 - 1.4 x 1.5 - 2 m) kuoppa. Kuopat vaikuttavat rakennetuilta. Jäännösten tarkoitus on toistaiseksi epäselvä. Niitä ei voi pitää hautaröykkiöinä. Mahdollisesti kyseessä ovat rakkakuoppien tapaiset säilytyskuopat tai uunit historialliselta ajalta.
2022:
Gålibergetin laella on sijainnut todennäköisesti keskiajalta periytyvä Sannäsin, Starckomin, Kroggårdin, Wästanbyn, Nybyn, Finbackan, Karjaan (Prästgården), Knasabackan ja Grundsjön kylien yhteinen rajapyykki. Raja on merkitty mm. Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1702 (1712, KA MH MH 29/--). Paikalla on edelleen useamman kiinteistön rajapyykki, joka sijaitsee noin 100 metriä länteen muinaisjäännösrekisterin ilmoittamasta latomusten paikasta, Latomukset saattavat kuitenkin liittyä kauan käytössä oleeseen useamman kylän ja jakokunnan väliseen rajapisteeseen. |