Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
tillbaka
Koordinater
Grågälan