Pyölinniitun mäki sijaitsee Tallan kylän Tallaanniemen pohjoisosassa, n. 200 m Lohjanjärven rannasta etelään, etelässä, lännessä ja pohjoisessa peltoalueen reunustamana, idässä kallioiseen metsäalueeseen liittyvänä.
Mäen laki kohoaa noin 30 m Lohjanjärven pintaa ylemmäksi ja on ympäröity valleilla länsi-luoteisrinnettä lukuun ottamatta Vuonna 1937 tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että vallien rajaama alue on WNW-ESE suunnassa 38 m pitkä ja n. 9-13 m leveä. Eteläsivun valli on ala- l. ulkoreunastaan isojen kivien rajaama ja sisäpuolella näiden päälle ja reunalle soritettu. Loivan itäsivun valli on edellisen kanssa suorakulmainen ja pienistä kivistä ja sortunut n. 5 m levyiseksi röykkiöksi. Pohjoisreunan valli on 16-metrinen ja tehty särmikkäistä kivistä, jotka ulkoreunalla huolellisesti ladottu päällekkäin. Myös tämä valli on sortunut. Pohjoisreunan valli jatkuu edelleen pienen kallionyppylän jälkeen n. 6 m. Maajoen mukaan perimätieto kertoo itäpuolen vallissa olleen portti vuorelle kulkua varten.
Linnavuoren länsipuolelta löytyi v. 1992 peltokynnöksestä peltotörmästä painokiven teelmän katkelma ja rautaterän katkelma n. 150 m linnan laelta. Tämän löytökohdan länsipuolella metsärinteessä on lisäksi matalia kiveyksiä, joista pääosa luontaisia tai/ja peltoraunioita, sekä aitamainen kiveys rinteen yläosassa.
Linnavuoren alla, heti sen länsipuolella kapeassa metsäalassa on pari kellari- tai sorakaivannetta sekä vanhan puretun ladon kohdalla siihen liittyvää purkujätettä, mutta myös palanutta savea ja 1-2 mahdollisesti esihistoriallista keramiikkapalaa.
Vuoden 1997 tarkastuksessa linnavuoren rinteiden ja laen todettiin kokonaisuudessaan kasvaneen umpeen, niin ettei sieltä enää ole näkyväisyyttä ympäristöön. Laella valllit olivat samassa tilassa, kuin vuonna 1937. Vuorta kolmelta ilmansuunnalta (etelä, länsi ja pohjoinen) ympäröivät pellot olivat nurmella, joten havaintomahdollisuuksia ei juuri ollut. Sekä linnavuoren länsipuolella että sen itäpuolella on vanhaa viljelyaluetta. Vuoren ja sen itäpuoleisen tien välimaastossa oli edelleen hahmotettavissa etelä-pohjoissuuntaiset pelto-ojat umpeenkasvaneessa lehtimetsässä. Viljelyalueen länsireunassa sijaitsee ainakin yksi isomman "silmäkiven" ympärille koottu kiviraunio.
Mahdollisesti Tallaasta peräisin oleva myöhäisrautakautinen keihäänkärki (KM 8837:162) on toiselta kylän linnavuorista. |