Nyslott | |
fast fornlämning | |
Hangasmaankangas |
246010002 |
Typ: | boplatser |
Typ: | arbets- och tillverkningsplatser fångstgropar |
Datering: | stenålder, neolitisk |
Datering: | tidig metallålder |
Förklaring till geografisk data: |
keskikoordinaatit |
Z/m.mpy alin: 82.50
Z/m.mpy ylin: 87.50 |
|
tillbaka |
Koordinater |
ETRS-TM35FIN N: 6876485 Ö: 609168 YKJ N: 6879368 Ö: 3609382 ETRS89/WGS84 Lat: 62.00494353° Lon: 29.08485733° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 0.2966' Lon: 29° 5.0914' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 0' 17.7967" Lon: 29° 5' 5.4864" |
Beskrivning |
Kohde sijaitsee Hangaslammen ja Hangaslamminjoen välisessä harjumaastossa. Muinaisjäännösryhmään kuuluu kolme erillistä kohdetta; kaksi kivikautista asuinpaikkaa (a ja b) ja todennäköisesti asuinpaikkoja nuorempi pyyntikuoppa-alue (c).
Hangasmaankangas a sijaitsee Kerimäki-Simanala -tien varressa, harjun päässä. Ensimmäiset löydöt alueelta Otto Pekonen lahjoitti museolle vuonna 1934. Kampakoristeiset saviastianpalat olivat löytyneet pienestä hiekkakuopasta. Kohde tarkistettiin vuonna 1934 ja ensimmäiset kaivaukset alueella suoritettiin vuonna 1936. Kaivauksien yhteydessä alueelta löytyi nelisenkymmentä saviastianpalaa ja 3 hiomen kappaletta. Mitään kiinteitä rakenteita ei löytynyt. Hiekkakuoppa on tuhonnut osittain asuinpaikkaa. Asuinpaikka tarkastettu tämän jälkeen vuosina 1973 ja 1988. Koekaivaukset suoritettiin alueella vuonna 1991. Koekaivauksien perusteella näyttäisi siltä, että suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa, mutta asuinpaikka-aluetta lienee vielä jäljellä hiekkakuopan reunamilla. Hangasmaankangas b sijaitsee kohteesta a noin 250 metriä länteen. Tien pohjoispuolella laajahko hiekkakuoppa, joka on tuhonnut paikan suureksi osaksi. Sakari Pälsi löysi asuinpaikan vuonna 1936 hiekkakuopan reunasta. Alueelta löydettiin kuitenkin vain niukasti löytöjä, nokimaata ja palomaata. Vuoden 1990 koekaivaus osoitti, että Pälsin vuoden 1936 tutkimuksien jälkeen Hangasmaankangas b on täysin tuhoutunut. Alueelta havaitut vähäiset muinaisjäännökseen viittaavat merkit ovat todennäköisesti kivikautisen asuinpaikan reunaosien jäänteitä. Hangasmaankangas c sijaitsee harjulla, aivan b kohteen vieressä. Vuonna 1936 asuinpaikan läheisyydessä havaittiin maanpinnassa parisenkymmentä pienehköjä painanteita, halkaisijaltaan noin 1-1,5 metriä. Näistä selkeitä kuoppia oli 15 kappaletta. Todennäköisesti nämä kuopat ovat muodostaneet hankaaksi nimetyn pyydyssysteemin, jonka mukaan alue on saanut nimensä. Kuopat ovat ilmeisesti kaikki tuhoutuneet hiekanoton yhteydessä. Yhden pyyntikuopan pohjalla olleesta hiilestä on saatu pronssikauden lopulle menevä radiohiiliajoitus Su-2180: 2605+/-90 BP. |
Skapat: 13.11.2002 Senaste förändring: 31.7.2023 |
Underobjekt |
Hangasmaankangas 2a |
Typ: boplatser |
Datering: stenålder |
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6876429 Ö: 609352 |
Beskrivning: Hangasmaankangas on Sakari Pälsin tutkima asuinpaikka Pekosen hiekkakuopan läheisyydessä. Vuoden 1991 koekaivauksen yhteydessä talteenotettu esineistö on samankaltaista kuin aiempien tutkimuksien löydöt. Todennäköisin ajoitus esineistölle on tyyppillisen kampakeramiikan kausi. Alueelle pystytetty muinaisjäännöskilpi. x= 6877 88, y= 4452 40, x= 82,5-85 |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 4.3.2019 |
Hangasmaankangas 2b |
Typ: boplatser |
Datering: stenålder |
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6876498 Ö: 609108 |
Beskrivning: Hangasmaankangas on Sakari Pälsin tutkima asuinpaikka-alue valtion hiekkakuopan läheisyydessä. Alue on tarkastettu vuonna 1973 ja 1988. Alueesta otettiin fosforianalyysinäytteet vuonna 1989. Koekuopitus alueella suoritettiin vuonna 1990. Koekuopituksen perusteella muinaisjäännösalueesta on jäljellä vain sen reuna-alueita. x= 6877 96, y= 4452 16, z= 87,5 |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 4.3.2019 |
Hangasmaankangas 2c |
Typ: arbets- och tillverkningsplatser, fångstgropar |
Datering: tidig metallålder |
Koordinater ETRS-TM35FIN N: 6876555 Ö: 609046 |
Beskrivning: Kuoppien kohdalla harju haarautuu kahtia. Tämä luontainen solmukohta on sopiva paikka hankaan nielulle. Kuopat on kaivettu harjun koillisrinteeseen eli eläinten otaksuttuun kulkusuuntaan nähden alamäkeen. Pälsin mukaan pyyntikuopat sopisivat kokonsa puolesta peurakuopiksi. Pyyntikuopat ovat todennäköisesti asuinpaikkoja nuorempia. Vuoden 1991 koekaivauksien yhteydessä kaivettiin metsätien alle jäävä pyyntikuoppa. Pyyntikuopan pohjasta otettiin kaksi hiilinäytettä, joiden ajoitusten perusteella kuoppa on peräisin 700-luvun loppupuolelta cal BC. x= 6878 02, y= 4452 10, z=87,5 |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 4.3.2019 |
Undersökningar |
Jukka Moisanen kartering 1989 |
Anmärkningar: Syyskuussa 1989 koekuopituksen yhteydessä alueella tehtiin fosfaattitutkimus ja kartoitus. Koekuopitus tehtiin hiekanoton pahiten uhkaamalla alueella. Fosfaattianalyysin perusteella kankaan länsiosassa on laaja yhtenäinen fosfaattianomaalinen alue, jonka lisäksi alueen koillisosassa ja harjun keskivaiheilla on vielä lisäksi kaksi suppeahkoa anomaalista aluetta. Tutkimusten aikana ei tehty löytöjä. |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 11.12.2002 |
Esa Laukkanen ja Taskinen Helena besiktning 1988 |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 18.11.2002 |
Sakari Pälsi besiktning 1934 |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 18.11.2002 |
Martti Koponen provgrävning 1991 |
Fynd: KM 27084: 1-7 |
Anmärkningar: Vuoden 1991 koekaivauksien yhteydessä kaivettiin Hangasmaankangas a kohdetta. KM 27084: 1 Saviastian reunapala, 1 kpl, sekoite: karkea hiekka, koristelu: kuoppa ja kampaleimat KM 27084: 2 Saviastian pala, 1 kpl, sekoite: hiekka, koristelu: kampaleimat KM 27084: 3 Saviastian paloja, 7 kpl, ei koristelua KM 27084: 4 Pii-iskos, 1 kpl, violetinharmaa KM 27084: 5 Saviastian paloja, 60 kpl, sekoite: hiekka ja kivimurska KM 27084: 6 Piiesine, mahdollisesti pora?, 1 kpl, punertava KM 27084: 7 Pii-iskos, 1 kpl, harmaa |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 19.12.2002 |
Mikko Perkko besiktning 1973 |
Fynd: KM 19324: 1-2, KM 19325 |
Anmärkningar: Löydöt KM 19324 ovat Hangasmaankankaan 1 asuinpaikalta, seutukaavajulkaisussa vuodelta 1984 Hangasmaan-kangas a. KM 19324: 1 Saviastian reunapala, 1 kpl, sekoite: hiekka, koristelu: kuoppia KM 19324: 2 Saviastian paloja, 2 kpl, koristelu: kuopat ja kampaleimat Löydöt KM 19325 ovat Hangasmaankankaan 2 asuinpaikalta, seutukaavajulkaisussa vuodelta 1984 Hangasmaan-kangas b. KM 19325 Saviastian paloja, 9 kpl, sekoite: hiekka, koristelu: kampaleima |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 19.12.2002 |
Sakari Pälsi utgrävning 1936 |
Fynd: KM 10053: 1-2, KM 10445: 1-10 |
Anmärkningar: KM 10053: 1 Kivisen keihäänkärjen kärkiosa, 1 kpl KM 10053: 2 Saviastianpaloja, 3 kpl, Koristelu: kampaleimat ja kuopat, joukossa kaksi reunapalaa KM 10445: 1 Saviastian paloja, 3 kpl (Valtion hiekkakuoppa, Hangasmaankangas b) KM 10445: 2 Saviastian paloja, 14 kpl (kaivauskohta 1) KM 10445: 3 Saviastian paloja, 45 kpl (kaivauskohta 2) KM 10445: 4 Saviastian paloja, 2 kpl, kampakeramiikkaa (kaivauskohta 3) KM 10445: 5 Saviastian paloja, 4 kpl (kaivauskohta 4) KM 10445: 6 Saviastian paloja, 4 kpl (kaivauskohta 5) KM 10445: 7 Saviastian reunapala, 1 kpl (Pekosen hiekkakuoppa, Hangasmaankangas a) KM 10445: 8 Saviastian paloja, 40 kpl (Pekosen hiekkakuoppa, H:kangas a) KM 10445: 9 Saviastian paloja, 12 kpl (Pekosen hiekkakuoppa, H:kangas a) KM 10445: 10 Hiomen kappaleita, 2 kpl (Pekosen hiekkakuoppa, H:kangas a) |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 19.12.2002 |
Jukka Moisanen provgrävning 1990 |
Fynd: KM 26053: 1-3 |
Anmärkningar: Vuoden 1990 koekuopituksessa kaivettiin alueita b ja c. KM 26053: 1-3 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl |
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 18.11.2002 |
Tanja Tenhunen besiktning 2008 |
Anmärkningar: Hangasmaankangas B:n länsipuolelle, Jukka Moisasen koekaivamalle alueelle halutaan soranottolupa. Kohteelle tehtiin maastotarkastus 1.10.2008, jonka yhteydessä todettiin, että alue voidaan vapauttaa. Ei erillistä tarkastuskertomusta. |
Skapat: 19.11.2008 |
Martti Koponen besiktning 2008 |
Anmärkningar: 18.11.2008 tarkastus epäillyn ojankaivuun takia; ei havaittu |
Skapat: 23.8.2012 Senaste förändring: 23.8.2012 |
M. Koponen besiktning 2021 |
Anmärkningar: Kohde ennallaan. Ei esim. tuoretta hiekanottoa. |
Skapat: 19.11.2021 |
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten. | |
Länkar till Museiverkets övriga material |
× | ||
< | > | |