Röykkiönpohja sijaitsee noin 650 m Tollsin asemalta koilliseen, rautatien ja rautatieoikaisulinjan välissä olevalla kalliolla, kymmenkunta metriä uuden rautatielinjan leikkauksesta.
Tutkija Vesa Laulumaa Museovirastosta tarkasti kohteen 29.5.2009. Kallion päällä on edelleen sama röykkiön pohja, jonka Lehtosalo havaitsi inventoinnissaan vuonna 1963. Pohja on matala kiveys, jonka halkaisija on nelisen metriä. Tarkkaa kokoa ja muotoa on vaikea hahmottaa, koska kiveys on turvettunut ja kasvaa heinää. Kiveystä ei ole jäljellä luultavasti kuin parin kerroksen verran ja sen pintaosa koostuu pienistä reilun nyrkin kokoisista ja hieman isommista kivistä.
Kallion länsisivulla on toinen kiveys, joka on hieman hajallaan muutaman metrin alueella. Se koostuu selvästi isommista kivistä kuin kallion päällä oleva. Mahdollisesti kivet ovat peräisin kallion päällä olevasta hajotetusta röykkiöstä. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että kyseessä on toinen röykkiö.
Vuonna 2011 kohteessa oli kaivaukset, joiden aikana kaivettiin kallion päällä ollut röykkiön pohja. Kiveyksestä ei tullut löytöjä, mutta se voisi olla sijaintinsa ja muotonsa perusteella pronssikauden hautaröykkiön pohja. Kalliolla havaittiin myös kaksi muuta röykkiötä, jotka nimettiin kiveyksiksi B ja C. Nämä paljastettiin kasvillisuudesta, mutta niitä ei kaivettu. Kiveys B on selvästi ihmisen tekemä ja kiveys C todennäköisesti. Varsinkin kiveys B vastaa ulkoisilta muodoiltaan rautakauden alun röykkiöhautoja. Kallion ympäristöä tutkittiin tekemällä sinne koekuoppia. Ympäristöstä ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kiveys B, P: 6667590, I:359897
Kiveys C, P: 6667615 I: 359911 |