Kaakkois-eteläsuunnassa oleva hiekkainen terassi, josta on löytynyt useita kvartsi-iskoksia (ei otettu talteen). Topografiansa puolesta mitä todennäköisimmin asuinpaikka.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Kolsarbyn kylän alueella, Djupström –nimisen järven pohjoispuolella. Kolsanbyn asuinpaikalta on löydetty kaksi kiertäen hangattua hioinkiveä. Lehtosalon inventoinnissa (1963: 16) paikalta havaittiin kivikauden asutukseen liitettyjä kulttuurikerroksia. Kohdetta ei kuitenkaan pidetty asuinpaikkana ennen vuoden 1999 tarkastusta. Schauman-Lönnqvistin tarkastuksesta ei ole raporttia, mutta muinaisjäännösrekisterin mukaan tuolloin tehdyt löydöt (ei otettu talteen) olivat kvartsi-iskoksia, jotka löydettiin ilman koepistoja. Aikaisemmat löydöt ovat länteen suuntautuvan niemekkeen kärjestä.
Kolsarbyn kallioisen mäen luoteisreunalle kaavoitetun uuden asuinalueen tieyhteys on linjattu kulkemaan Kolsarbyn asuinpaikan taustan kautta. Tämä tie, Osmussaarentie, kulkee niemekkeen laen poikki noin 30–50 m aiemmasta löytöalueesta itään. Tien länsireunan leikkauksesta tavattiin löytöjä ja merkkejä kulttuurikerroksesta noin 30–40 m matkalta. Käytännössä löytöjä on koko niemekkeen laen alueelta. Lakialueen maaperä on hiekkamoreenia. Niemekkeen reunoilla maaperä muuttuu nopeasti kosteaksi ja savisemmaksi.
Uuden löytöalueen koordinaatit mitattiin laen päältä kohdasta, josta löydettiin keramiikkaa. Astioiden palat ovat hiekka ja orgaanissekoitteisia. Ne ovat hajonneet pieniksi paloiksi: paloissa on vain sisä- tai ulkopinta jäljellä. Yhdessä palassa on koristeluna ohut kampaleima.
Kokonaisuudessaan asuinpaikka rajautuu selkeästi korkeamman kallion (taustalla) ja niemekkeen kärjessä olevan kallion väliin jäävälle hiekkamoreenialueelle. Aiemmat löydöt ovat oletettavasti aivan niemekkeen kärjestä, jossa sijaitsee vanhoja kuoppia. Kaksi kahden puolen kiertämällä hangattua hioinkiveä (KM 5084:1 ja KM 5090) ovat todennäköisesti löytyneet tältä alueelta.
Asuinpaikan läheltä on reikäkirves irtolöytönä. Lehtosalon mukaan (1963: 75) kirves on Kolsarbyn tilan mailta pellon yläreunasta noin 200 metriä talosta länteen. Löytöpaikka sijaitsee asuinpaikkaa hieman matalammalla korkeudella, noin 600 metriä itäkoilliseen. Kirves muistuttaa suoraselkäistä reikäkirvestä, mutta siinä ei ole varsiputkea. Lehtosalon mukaan kirves on lahjoitettu Kirkkonummen museolle. Kirveen löytöpaikalla pelto oli nurmella eikä metsän puolelle tehdyistä koepistoista havaittu merkkejä kivikautisesta asutuksesta (vaikka maaperän puolesta kohde olisikin ollut sopiva).
Kohteessa on toteutettu vuosina 2020-22 kaivaustutkimuksia, joissa on löytynyt mm. nuorakeramiikkaa ja Kiukaisten keramiikkaa.
Skapat: 10.10.2000 Senaste förändring: 6.10.2023
Undersökningar
Marianne Schauman-Lönnqvist besiktning 1999
Anmärkningar: Tarkastuksessa ei tehty koekuoppia.
Ei erillistä tarkastuskertomusta.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 2.5.2008
Teemu Mökkönen inventering 2011
Fynd: KM 39022
Anmärkningar: Löytöinä huokoista keramiikkaa ja kvartseja
Skapat: 31.1.2012 Senaste förändring: 31.1.2012
Jan Fast ja Janne Soisalo provgrävning 2020
Fynd: KM 42750:1–113
Skapat: 2.2.2024
Jan Fast ja Janne Soisalo utgrävning 2021
Fynd: KM43256:1–94
Skapat: 2.2.2024
Jan Fast ja Janne Soisalo utgrävning 2022
Fynd: KM 44010:1–96
Skapat: 2.2.2024
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
MV/34/05.04.01.02/2020 KIRKKONUMMI, Kolsarbyn kivikautisen asuinpaikan (257010081) kaivaus ja inventointi
