Muljulan ortodoksikalmisto sijaitsee Muljulasta Rasisaloon johtavan tien länsipuolella, korkealla mäellä, jolta avautuvat näköalat Vanhahovin peltojen yli Oriveteen liittyvälle Hovinlammelle (jossa pesivät mm. laulujoutsenet).
Varsinainen kalmistoalue levittäytyy mäen päälle noin 60 x 20 m suuruisena alueena, jonka koillispuolelle laskeutuu jyrkkä rinne ja lounaispuolella taasen on peltoja. Tämä alue on osin rajattu kiviaidoin kolmelta suunnalta. Yhtenäistä aitaa on Vanhahovin pelloille päin, tämä aita on noin 0,5 m korkea ja siinä on selvästi myös pellolta myöhemmin kerättyjä kiviä. Pohjois-koillissivulla on lyhyt pätkä täysin hävinnyttä kiviaitaa; sen ja pitkän aidan välillä jyrkässä luoteisrinteessä on myös pätkä suhteellisen hyvin säilynyttä kiviaitaa. Pitkää pellonvierusaitaa jatkaa edelleen luoteeseen päin kiviaitoja, jotka lienevät suurelta osin oikeastaan peltoraunioita.
Kiviaitauksen sisällä on havaittavissa useita (hauta)kuoppia, joista yksi on varsin suuri ja syvä, mahdollisesti romahtanut ns. kammiohautaus. Alueella on kaksi hautakiveä, joista toinen on pystyssä kalmistoalueen keskellä ja toinen yhden hautakuopan päässä vinoittain pystyssä alueen länsilaidalla. Koillisosassa on pieni, noin 1 x 2 m suuruinen kivilahdelma, mahdollisesti osa jotain rakennetta. Kiviaitauksen ulkopuolella, luoteeseen päin, on kaksi kiviröykkiötä, kooltaan noin 3-4 m ja korkeudeltaan ehkä 60 cm. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia.
Kiteen ja Rääkkylän historiassa todetaan, että Muljulan kylä periytyy 1500-luvulle, mutta läänitysaikana 1650-luvulla siitä muodostettiin hovileirin keskus, josta hallittiin Rääkkylää. Muljulan hovileiri muodostettiin todennäköisesti kuudesta savusta, jotka olivat jääneet autioiksi ortodoksiväestöltä muuttoliikkeen aikana. |
tillbaka
Koordinater
Kitee Muljulan kalmisto. Historiallisen ajan ortodoksikalmiston tarkastus; Tarkastus; 1996