Jurvala, Jurvalanselkä loma-asutusmökin rannassa.
Hylyn löysi uimari 1950-luvulla.
Museoviraston vuoden 2014 tarkastuksessa hylky todettiin limisaumaisen puurakenteisen aluksen hylyksi, jonka sisärakenteet eivät ole säilyneet, mutta jonka perä- ja keularangat sekä alimmat kylkilankut ovat vielä tallella. Hylyn päämitat ovat: 12,50 m (pituus) x 4,70 m (leveys).
Hylyssä ei ole mitään takilointiin viittaavia mastojen tukirakenteita tai reikiä. On mahdollista, että takilointiin liittyvät rakenteet ovat hylyn pohjalla paksun karikekerroksen alla. Myöskään soutamiseen liittyviä rakenteita ei ole havaittu.
Jurvalanselän hylky on kiinnostava kohde, todennäköisesti paikallista tekoa oleva vene, jonka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Sen uppoamisen ajankohtaa on vaikea määrittää. Todennäköisesti kohde ei kuitenkaan ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös.
Hylyn rakenneosista sahattiin dendrokronologiset näytteet, mutta loppujen lopuksi päätettiin, ettei näytteitä lähetetä analysoitavaksi puumateriaalin huonokuntoisuuden sekä vähäisten vuosilustojen vuoksi. Raportista löytyy hylyn luonnospiirros.
Hylkyyn on liitetty aikaisemmin mahdollinen tieto, että se on liittynyt Suvorovin laivastoon. Vuoden 2014 tutkimukset eivät tukeneet tätä käsitystä.
Tarkastuksessa kohteen läheltä, noin kymmenen metrin päästä löydettiin
pienemmän puuveneen hylky (ks. Jurvalanselkä 2).
Kotiseutuneuvos Pekka Siiropäältä (huhtikuu 2015) saadun tiedon mukaan hylyn sijaintipaikalla on ollut Kopran puutavaraliikkeen satama ja varastoalue laivalaitureineen. Satamasta vietiin pääasiassa halkoja hevoskuljetuksella kilometrin päähän Luumäen asemalle lastattavaksi pääasiassa Pietariin. Puutavaraliikkeen omisti kolme veljestä: Paavo Kopra, joka osti puuta Luumäeltä ja Lemiltä, Matti Kopra, joka osti Taavetista ja Pekka Kopra, joka asui Pietarissa myymässä puutavaraa. Siiropään olettamuksen mukaan hylky on ollut Paavo Kopran käytössä. Hylky on ollut pitkään monen paikkakuntalaisen tiedossa. Kuka sen on ensin löytänyt, ei ole tiedossa. Myöskään sen uppoamisesta ei ole tietoa.
1900-luvun alku oli puutavaraliikkeiden kulta-aikaa Luumäellä. Kopran veljesten toiminta loppui kokonaan Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutumiseen vuonna 1917. |