Taalintehtaan rautaruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu vuonna 1686.
Alueella on jäljellä kivimuureja, pato, masuunin raunio sekä käytössä olevia vanhoja rakennuksia.
Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on masuunin raunio. Etelään masuunista on rappeutunut slagitiilestä ja punatiilestä tehty valimorakennus.
Itsenäiseksi yhtiöksi Taalintehdas muodostettiin 1856 ja sinne perustettiin ajanmukaiset putlausuunit ja valssilaitos. Sveitsiläisen Jakob Stünzin kautena Taalintehtaalle rakennettiin 1870-luvulla Suomen ensimmäinen martin-laitos teräksen valua varten. -Vuonna 1850 rakennetusta masuunista on säilynyt harmaakivinen alaosa ja tiilinen, kaariaukkoinen keskiosa. Lähellä sijaitsevat 1800-luvun jälkipuolella rakennetut tiiliset valimo- ja konepajarakennukset. Ensin mainittu on entistetty museokäyttöön 1986, jälkimmäisessä toimii paloasema ja pesula. Taalintehtaan teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää.
Norrbackenilla on neljä 1700-luvulla rakennettua puista työväenasuntoa, joista yksi on entistetty museokäyttöön 1983. Taalintehtaalla on säilynyt edustava valikoima työväenasuntoja 1700-luvulta 1900-luvulle. Kaksikerroksinen rapattu työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain kolmikerroksista kuonatiilistä muurattua kasarmia ovat vuosilta 1873 ja 1880. Oman erikoisen rakennustyyppinsä muodostavat Taalintehtaan luhtikäytävätalot. -Rannassa sijaitsevat 12 kuonatiilistä hiiliuunirakennusta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ne, samoin kuin vanha takkirautavalimo ja neljä työväenasuntoa ovat olleet vuodesta 1982 Taalintehtaan Museosäätiön hallinnassa.
Vanhassa laivarannassa on myös edustava empiretyylinen tallin, viljamakasiinin ja varastorakennuksen muodostama kokonaisuus. -Taalintehtaan kirkko on rakennettu metodistikirkoksi 1922 (K.Andström). Rakennusaineena on käytetty kuona- ja sementtitiiliä. Erillinen, pukkirakenteinen kellotapuli on vuodelta 1959 (D.Englund).
Taalintehtaan masuunin privilegio on myönnetty vuonna 1686. Vaatimattomasta alusta kehittyi Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Kun tukholmalainen tukkukauppias Mikael Hising osti Taalintehtaan vuonna 1724 Taalintehdas tuli osaksi ruukkiketjua, johon kuuluivat Billnäsin, Fagervikin ja Skogbyn ruukit. Vuonna 1834 Taalintehtaan omistajaksi tuli Carl August Ramsay ja hänen jälkeensä Wolter Ramsay, joka 1860 sai luvan putlaus- ja valssilaitoksen perustamiseen. Uusi tehdas rakennettiin Skeppsholmenin saarelle, josta kehittyi vähitellen Taalintehtaan varsinainen teollisuuskeskus.
Masuuni uusittiin 1890-luvulla. Taalintehtaan ruukin masuunia on restauroitu Museoviraston johdolla.
Alurajaus tehty kuvauksen ja 1800-luvun kartan perusteella. |
tillbaka
Koordinater
Taalintehdas, Koekaivaus 2002 Tryggve Gestrin
