Asuinpaikka sijaitsee Suvasveden Syrjälahteen lounaaseen laskevalla hiekkakankaalla, jolla kasvaa pääosin kuusikkoa. Löydöt on poimittu tienleikkauksesta n. 200 m Näädänmaan hautausmaalta kaakkoon. Paikka lienee laajempi kuin pintalöytöjen perusteella voi arvioida.
Skapat: 27.8.1998 Senaste förändring: 30.11.1998
Undersökningar
Timo Jussila inventering 1998
Anmärkningar: Hautausmaalle johtavan tien penkka Syrjälahden N-rannalla. Hiekkakangasta. Jussila 1998: Kävin paikalla ja se lienee siinä kunnossa missä se oli löydettäessä. Ei uusia havaintoja.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 3.12.1998
Petro Pesonen besiktning 1998
Anmärkningar: Asuinpaikka on löytynyt v. 1987 Näädänmaan ala-asteen koulun oppilaiden toimesta, kun he poimivat keramiikkaa (KM 23945) Näädänmaan hautausmaalle johtavan tien viereltä, n. 200 m hautausmaasta kaakkoon. Sittemin asuinpaikan on tarkastanut samana vuonna Jouko Aroalho ja Matti Huurre. He näkivät paikalla joitakin kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka sijaitsee Suvasveden Syrjälahteen lounaaseen laskevalla hiekkakankaalla, jolla kasvaa pääosin kuusikkoa. Tarkastimme Syrjälahden asuinpaikan yhdessä leppävirtalaisen harrastaja-arkeologin, historian opettaja Markus Haraldin (Kauppilanmäentie 9 as.3, 79100 Leppävirta, p- 017-5541199, 0400-945421) kanssa 21.8.1998. Vaikka maastossa on asuinpaikan kohdalla paljon kiviä, on maaperä kuitenkin hiekkaa, joka todettiin muutamasta tien eteläpuolelle tehdystä koekuopasta. Muuten tienleikkaukset ovat umpeenkasvaneet, eikä löytöjä havaittu. Aikanaan löydöt on poimittu nimenomaan tien pohjoisreunaan kaivetun tienojan hiekkakasoista. Asuinpaikka lienee laajempi kuin mitä pintalöytöjen perusteella voisi arvioida. Topografian ja maaperän perusteella se jatkunee ainakin tien eteläpuolella. Läheltä, Näädänmaan hautausmaalta aikanaan löytynyt kourutaltta (sijainti ei tiedossa) saattaa liittyä asuinpaikkaan.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 2.12.1998
Jouko Aroalho besiktning 1987
Fynd: KM 23945
Anmärkningar: Leppävirran Näädänmaan ala-asteen opettaja Uolevi Westerlund ilmoitti 18.5.1987 koulun oppilaiden löytäneen Näädänmaan hautausmaalle johtavan tien varresta saviastian palasia. Kävin tarkastamassa 6.6.1987 Museoviraston tutkija Matti Huurteen kanssa löytöpaikkaa. Kävi ilmi, että tien pohjoisreunaan noin 200 m:n päässä hautausmaasta kaakkoon seurakunta oli kaivauttanut hiekkamaahan tienojaa. Keramiikka oli tavattu ojasta nostetuista hiekkakasoista, jotka erottuivat vielä hyvin. Ojaa ja hiekkakasoja tarkasteltaessa ei kuitenkaan löydetty lisää keramiikkaa, ja kvartsiakin oli näkyvissä vain 1-2 mahdollista iskettyä kappaletta. Maasto viettää löytökohdalla kohti lounasta, Syrjälahden rantaa. Näädänmaan hautausmaalta on löytynyt aikaisemmin kourutaltta, mutta tämän tarkastuksen yhteydessä sitä ei kokonaan kierretty ja hautausmaan eteläpään ojanpenkoissakaan ei havaittu mitään erityistä. Kävimme tavoittamassa Näädänmaan koululla oppilaiden löytämiä saviastianpalasia, mutta opettaja Westerlundin ollessa silloin matkoilla, löydöt jäivät saamatta mukaan, koska niiden säilytyspaikka ei ollut hänen perheensä tiedossa. Palaset luvattiin kuitenkin lähettää, mutta ovat tätä kirjoitettaessa tulematta. Keramiikkalöydön perusteella arvioin paikalla olevan kivikautisen asuinpaikan, II, jonka laajuuden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 3.12.1998
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.