Asuinpaikka sijaitsee Pielisen muinaisen lahden ja siitä nykyään matalan liettyneen ja soistuneen vesialueen erottaman Pokronlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella oleva korkea törmä on sortunut, jolloin asuinpaikka on ainakin osaksi tuhoutunut. Alueella on myös historiallisen ajan (?) kuoppia.
Asuinpaikan paikoin rikaslöytöinen ydinalue näyttää sijoittuvan ylemmälle kahdesta "terassista", noin 100-103 m merenpinnasta (alempi terassi noin 96,5-99,5 m mpy). Vain asuinpaikan "yläterassi" on ollut asuttu neoliittisena aikana. Myöhempi asutusvaihe kattaa molemmat terassit.
Runsaslöytöisestä luuaineistosta toistasataa kappaletta on määritetty pääosin hirven (Alces alces) tai tarkemmin määrittelemättömän nisäkkään (Mammalia sp.) luuksi. Lisäksi on tunnistettu kalanluita (Teleostei sp), joista ainakin osa oli haukea (Esox lucius). Luulöytöjen puuttuminen "alaterassilta"viittaa luuaineiston ajoittumiseen ainakin pääosin neolittiiseen vaiheeseeen. Samaan vaiheeseen kuulunee "yläterassin" purupihkalöytö (KM 27122:157). Asuinpaikalta on tullut esille myös noin 2 m pitkä punamultaläikkä (mahdollinen hauta), jonka itäpäässä oli pyöreä, niin ikään runsaasti punamultaa sisältänyt liesikiveys, jonka C14-ajoitus (Hel-3184), 4640+120 B.P.) osoittaa rakenteen kuuluvan asuinpaikan varhaisvaiheeseen.
Lähinnä terassien välissä olleiden resenttien kaivantojen ympäriltä on löytynyt pääasiassa historiallisen ajan keramiikan lisäksi palanutta savea, metallisesineiden katkelmia ja kuonaa, tuluspiitä ja kvartsia.
Löydöt: tyypillistä kampakeramiikkaa, enimmäkseen koristelemattomia pieniä asbesti-, kiille- ja heikkasekoitteisia saviastianpaloja, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden loppupuolelle ja varhaismetallikautiseen vaiheeseen, Sär 2 keramiikkaryhmän ns. L-keramiikkaa, rautakautistyyppistä keramiikkaa (KM 27122:7,375 ja 400) sekä palanutta luuta ja kvartsia |
tillbaka
Koordinater
Lieksa Pokronlampi Kivi-/varhaismetallikautisen asuinpaikan koekaivaus; Koekaivaus; 1991