Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ortodoksisesta kirkosta noin 500 m etelälounaaseen, rautatien eteläpuolella, Taipaleenjoen itärannalla. Asuinpaikka-alue sijoittuu joen rannassa olevalle hiekkatasanteelle. Tasanteen itälaidassa on korkea törmä. Löytöjä on poimittu viljelyspellolta törmän päältä sekä sen juurelta.
Kaivaustutkimuksissa vuonna 2012 selvitettiin asuinpaikka-alueen laajuus itään päin. Tutkimuksissa havaittiin kaksi likamaa-aluetta. Näistä toinen oli kooltaan noin 3x7 m. Likamaa-alueen etelä- ja länsireuna hahmottui suorakulmaiseksi, toinen puoli jätettiin phuen peltomultakerroksen suojaamaksi. Kyseessä on todennäköisesti rakennuksen jäännös. Löytöinä mm. tasolasia ja palanutta savea. Tämä rakenne päätettiin dokumentoinnin jälkeen suojata ja peittää.
Toinen likamaa-alue tutkittiin ja todettiin joko jätekuopan tai tulisijan jäännökseksi. Rakenne oli muodoltaan soikea ja säilyneeltä osaltaan noin 20 cm paksu. Löytönä tästä tuli kivikirveen kappale, harmaasavikeramiikkaa, astia- ja tasolasia, fajanssia, liitupiipun koppa ja - katkelmia, palanutta savea, lukkopiitä ja palamatonta ja palanutta luuta.
Skapat: 12.12.1996 Senaste förändring: 6.2.2013
Undersökningar
Petro Pesonen inventering 2002
Fynd: KM 33475: 1-8 kvartsia, piitä, hist.keramiikkaa
Anmärkningar: Asuinpaikka tarkastettiin Liperin inventoinnin yhteydessä 25.6.2002. Mukana oli myös inventointiharjoittelija Tiina Tuononen. Ns. alemman törmän asuinpaikka eli jyrkän rantatörmän alapuolella oleva pelto oli osittain kynnetty, pohjoiselta osaltaan. Maaperä täällä on hienoa hiekkaa ja koko alueella havaittiin runsaahkosti löytöjä, pääasiassa kvartsi-iskoksia (KM 33475: 1-4). Pellolla oli myös palaneita kiviä ja resenttiä tavaraa. Tähän tulokseen nähden Kankkusen v. 2000 tekemän tarkastuksen tulosta täytyy pitää aivan liian negatiivisena. Myös ylemmältä pellolta, eli ao. rantatörmän yläpuolella olevalta pellolta kerättiin esihistoriallisia asuinpaikkalöytöjä (KM 33475: 5-8). Täällä löydöt olivat enimmäkseen aika lähellä törmää, kuitenkin noin 70 x 50 m laajuisella alueella. Asuinpaikan rajoja ei ole koskaan kunnolla määritelty ja on varsin todennäköistä, että se jatkuu molemmilla törmillä molempiin suuntiin, mahdollisesti varsin laajallakin alueella. Paikalta löydetty keramiikka on harmaasavikeramiikkaa, joka voi ajoittua keskiaikaiseksikin.
Anmärkningar: Haikosen tarkastuksessa todetaan harjun päällyksen olevan hoitamatonta, pusikkoista heinikkoa ja alarinteeseen todetaan syntyneen tien, joka tulee Kuoppalan talolta.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 30.12.2002
Christian Carpelan ja Mikko Perkko besiktning 1975
Fynd: KM 18906, 18907 kvartsia
Anmärkningar: Ei tarkastuskertomusta. Löydöt kvartsi-iskoksia. KM 18906 = Kuoppala 1 ja KM 18907 = Kuoppala 2.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 30.12.2002
Päivi Kankkunen besiktning 2000
Anmärkningar: Tarkastuksessa kuljettiin koko kynnöksellä oleva peltoalue ja mökkitie alemmalla rantaterassilla, mutta mitään esihistorialliseen asutukseen viittaavaa ei havaittu. Aiemmat löydöt ovat peräisin ylemmältä rantaterassilta, joka nykyisin on metsitetty.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 30.12.2002
Kirsi ja Kalle Luoto/Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto utgrävning 2012
Fynd: KM 39161
Anmärkningar: Ylemmän rantaterassin laelle, entiselle pellolle, avattiin koneellisesti yhteensä viisi koeojaa sekä useita koekuoppia. Alueella todettiin olevan historialliselle ajalle ajoittuvan asuinpaikan jäännökset.
Skapat: 6.2.2013 Senaste förändring: 3.5.2013
Kirsi Luoto/Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto Oy inventering 2012
Anmärkningar: Tarkastuksessa 28.5.2012 ei uusia havaintoja.
Skapat: 25.4.2013 Senaste förändring: 3.5.2013
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.