Kohde sijaitsee Kaltimosta Koveroon vievän maantien nro 512 varressa, Hallan talosta n. 200 m lounaaseen. Kaltimo-Kovero -maantien parantaminen vuosina 1949-50 toi maanpinnalle luita, mutta niistä ei ilmoitettu minnekään. Hallan tilan päärakennuksen ja tien väliseltä pellolta löytyneitä vanhoja rahoja ja luita ei ole myöskään talletettu. Monet Sarvingista kotoisin olevat ihmiset kuitenkin muistavat tapahtumat tietöiden yhteydessä.
Tien rakentaminen ja pellonraivaus ovat tuhonneet kalmistoa, mutta lähellä tietä on kuitenkin havaittavissa muutamia painanteita, jotka ovat alle kaksi metriä pitkiä ja melko tarkkaan itä-länsi -suuntaisia. Hallan tilan alueella oleviin kivikasoihin liittyy tarinoita tsasounan perustuksesta. Pellon (jonka alueelta on tullut myös luita) keskellä on ladottu kiviperusta. Kalmistoalue on ainakin osittain tuhoutunut, ja maisema on järvenlaskun vuoksi muuttunut. Historialliset lähteet eivät kerro vanhasta ortodoksiasutuksesta Sarvingissa, mutta perimätieto Sarvingin kalmistosta on merkitty muistiin jo viime vuosisadalla (Tirronen 1885:46). Hallan tila on rakennussuojelukohde.
Sarvingin kylä on perustettu Ruptuurisodan (1656 - 1661) jälkeen Alimmaisen ja Keskimmäisen Sarvinkijärven kannakselle. Ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat luterilaisia vuonna 1667 (Björn 1991: 113). Ala-Sarvingin lasku vuonna 1743 oli dramaattinen tapahtuma, joka on muuttanut maisemaa voimakkaasti. Järvenlaskusta jäi jäljelle jyrkkärinteinen rotko ja kahdeksan kilometriä pitkä, paikoin kilometrin levyinen matalikko, jonka keskellä lirisi puro entisestä Tuomilahdesta, järven kaakkoispään syvänteestä kohti Pielisjokea (Saloheimo 1980:126-128).
Skapat: 27.1.1997 Senaste förändring: 17.5.2004
Undersökningar
Anja Sarvas inventering 1969
Anmärkningar: Kalmiston paikka sijaitsee Sarvingissa Turusen pellolla, päärakennuksen länsipuolella; paikalle on matkaa Enon kirkolta linnuntietä noin 11 km kaakkoon. Vanha kalmiston paikka on nykyisin tasaiseksi raivattu, viljelty peltoaukeama. Hannes Turusen kertoman mukaan on peltoa raivattaessa ja muokattaessa noussut esiin luita, tosin ei enää viime vuosina. Turunen mainitsi edelleen perimätiedon kertovan, että lähellä on sijainnut myös tsasouna, mutta mitään varmaa paikkaa sille ei tiedetty osoittaa, joskin Turunen vaimoineen arveli sen mahdollisesti sijainneen Sarvaan kertomuksen kuvan 2 suuren kiviröykkiön kohdalla. Röykkiö koostuu pellosta raivatuista kivistä, mutta Turuset kertoivat sen alla olleen "jonkinlaisen rakennuksen perustan" melko syvälle maahan painuneena.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 5.12.2003
Minna Ranta inventering 1994
Anmärkningar: Vanhan Ala-Sarvingin rantaviiva on edelleen havaittavissa terassina, josta alkaa märempi maasto. Vanhan rantaviivan mukaan hahmottuvalla niemekkeellä, alle kymmenen metrin päässä tiestä, on muutamia painanteita, jotka voivat liittyä kalmistoon. Ne ovat alle kaksi metriä pitkiä ja melko tarkkaan itä-länsi -suuntaisia. Hallan tilan alueella oleviin kivikasoihin liittyy tarinoita tsasounan perustuksesta. Peltoalueen, josta myös luita on löytynyt, keskellä on kiviröykkiö. Navetan takaa on maata kaivettaessa löytynyt rakennuksen kiviperusta. Kiviperusta hukkui maan sisään ja nokkosiin, joten sen koosta ei saanut käsitystä. Se oli kuitenkin selvästi ladottu.
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 17.5.2004
Petro Pesonen inventering 2003
Anmärkningar: Hallan ortodoksikalmiston paikka tarkastettiin Enon inventoinnissa 27.9.2003. Kalmisto sijaitsee Sarvingin kylässä Tuupovaaran-Enon tien varrella, Hallan talosta noin 200 metriä lounaaseen. Kalmiston tarkasta sijainnista en saanut sen enempää selvyyttä kuin mitä siitä on aiemminkaan tiedetty. Tien eteläpuolelle on pystytetty muistomerkki kertomaan kalmistosta kuusikkoiselle vanhan Sarvingin järven niemennokalle. Tien pohjoispuolella oleva pelto, jolta myös on viitteitä kalmistosta, on nyttemmin metsittynyt.
Skapat: 5.12.2003
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.