Kohde sijaitsee Laihianjoen eteläpuolella, noin 3,5 km joesta, valtatie 3:n eteläpuolella, Hälsingby-Pundars maantieltä noin runsas kilometri itään. Viljelyaukean itä-kaakkoisreunalla olevan laajan metsä- ja mäkialueen äärimmäisessä luoteispäässä, osaksi kalliolla on ryhmä röykkiöitä, matalia, läpimitta noin 7-3 m välillä. Osa röykkiöistä on pyöreitä, jokunen suorakulmainen, useimpia on pengottu. Suurimmat ja eniten pengotut ovat kiistatta hautaröykkiöitä, pienet epävarmoja.
Röykkiöistä yksi on tutkittu 1981 ja kaksi 1982. Vuoden 1981 löydöt varhaista rautakautta.
Inv. 2023: Paikalta havaittiin neljä röykkiöitä. Röykkiöt sijoittuvat mäkialueen kaakkoisosaan. Suurin röykkiöistä (röykkiö 1) sijaitsee aivan mäkialueen äärimmäisessä kaakkoispäässä. Alue on melko tiheää sekametsää ja maasto on paikalla kivistä.
Röykkiö 1 on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 7 metriä. Se on korkeudeltaan noin 30 cm ja sen keskellä on noin 50 cm halkaisijaltaan oleva kuoppa. Röykkiötä on ilmeisesti pengottu. Röykkiö sijaitsee mäkialueen kaakkoiskärjessä. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Röykkiö 2 sijaitsee noin 4 metrin päässä röykkiöstä 1 luoteeseen. Epämääräisemmän muotoinen röykkiö on kooltaan noin 2 x 3 metriä. Korkeutta tällä on noin 25 cm. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Röykkiö 3 sijaitsee noin 3 metrin päässä röykkiöstä 2 luoteeseen. Se on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja melko kulmikas. Röykkiön korkeus on noin 25 cm. Röykkiön länsi- ja lounasreunoilla erottuu selvästi isommat reunakivet. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Röykkiö 4 sijaitsee röykkiöstä 3 noin 12 metriä luoteeseen. Se on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 3 metriä. Röykkiön keskellä on noin 0,8 metriä syvä kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä. Röykkiön pohjoispuolella on suurehko maakivi. Reunoilla erottuvat kivet ovat sammaleen peitossa.
Muuta: Röykkiö 5. Ei tarkastettu inventoinnissa 2023. Honkasen 1982 kaivama röykkiö ja sen viereistä ladelmaksi tulkittua kivikertymää. Merkitty Museoviraston kuparikyltillä. Tuskin muinaishauta, mahdollisesti myöhempi raivauskivikko liittyen ehkä vieressä olleeseen luonnonluhtaan. Sijainti 1982 tutkimuskertomuksen mukaan (KKJ1, x=6988 920, y= 1542 380 ja z=13.00). |