 |
| Pertunmaa |
|
| fast fornlämning | |
Kuusela |
588010002 |
| Typ: | gravplatser gravrösen |
| Datering: | järnålder |
| Förklaring till geografisk data: |
Alueen keskipiste, sijainti tarkistettu GPS:llä. |
|
Z/m.mpy alin: 120.00
Z/m.mpy ylin: 125.00 |
|
 tillbaka |
|
 Koordinater |
|
ETRS-TM35FIN N: 6819033 Ö: 473542 YKJ N: 6821894 Ö: 3473702 ETRS89/WGS84 Lat: 61.50404295° Lon: 26.50291532° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 30.2426' Lon: 26° 30.1749' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 30' 14.5546" Lon: 26° 30' 10.4951" |
| Beskrivning |
| Hautaröykkiöt ovat sijainneet Peruveden Uittosalmen länsipuolella olevan Kuuselan talon maalla, talosta noin 80 m koilliseen olevalla pellolla tien mutkassa. Alueella on ollut neljä maan ja kiven sekaista, kooltaan noin 3-5 x 2-3 m olevaa röykkiötä. Osa röykkiöstä 1 on tutkittu vuonna 1929 ( toisesta puolesta röykkiötä oli edellisenä vuonna tullut raivaustöissä esille KM 8995:1-11 löydöt). Tutkimuksissa röykkiö osoittautui noin 1000 jKr. olevaksi naisen polttohaudaksi.
Rauniot ovat olleet vanhalla kivisellä pellolla. Niiden kohdalle oli aikojen kuluessa kerätty viljelyksiltä lisää kiviä. Esineet olivat hajallaan pitkin kiviröykkiötä, mullan ja kivien seasta. Helmiä ilmoitettan jääneen runsaasti röykkiöön. Nykyisin paikalla on laidun, jolla röykkiöt 1 ja 2 ovat olleet ja peltoa, jolla on ollut röykkiö 3 sekä röykkiö 4, joka Cleven mukaan saattoi olla riihen kiuas. Laitumen kohdalla maassa on paikoin nähtävissää kiviä, jotka saattavat olla jäänne röykkiöistä. |
| Skapat: 26.3.2001 Senaste förändring: 10.12.2003 |
| Undersökningar |
| Nils Cleve utgrävning 1929 |
| Fynd: KM 9102:1-23 |
| Anmärkningar: Nro 1: Tasavartinen pronssisolki, hyvin myöhäistä muotoa, viidellätoista tapilla varsutettu. Koristettu mm. häränsilmillä. Mitat: 8,05 x 2,6 cm. Nro 2: Arabialainen hopearaha, johon on kiinnitetty pronssinen silmukka. Prof. A. Hjeltin mukaan raha sarmaniidiruhtinaan Ahmad ibn Ismaelin (295-301-907-913) leimaama, Kaliifi al Mulkofin (289-295) a.H.= 901-907 a.D. hallitessa. Nro 3: Arabialainen hopearaha. Prof. A. Hjelt on todennut sen sarmaniindiruht. Mars II ibn Almadin toimesta leimatuksi kaliifi al-Muqtadirin aikana (Edellinen hallitsi 301-331 a.H. = 913-942, jälkimmäinen 295-320 a.H.= 907-932 a.D.). Nro 4: Pyöreähkö pronssinen riipushely. Esine on hieman kovera, koristeena on vinoristi sekä kaksi reunaviivaa. yLäpäässä silmukka. Koko: 3,8 x 3,1 cm. Nro 5: Kaksi pronssista valettua ketjunkannatinta, molemmat samaa muotoa. Koko: 4,8 x 3,8 cm ja 4,9 x 4,5 cm. Nro 6: Kaksi samanlaista kulkusta, molemmat ovat hyvin säilyneet. Koristuksina "häränsilmiä". Korkeus: 2,5 ja 2,5 cm. Nro 7: Kaksi hyvin pientä kulkusta, häränsilmillä koristettu. Toinen hieman rikki. Korkeus: 1,95 ja 1,90 cm. Nro 8: Kolme pronssilangoista kierrettyä sormusta, yksi niistä pahasti venynyt. Viimeksi mainittu on litteästä langasta tehty, muut pyöreästä pronssivartaasta. Nro 9: Pahasti särkynyt rautainen spiraalisormus (?). Nro 10: Osa puukonkahvaa (samasta esineestä kuin 8995:6). Esine, joka on savesta tehty, on koristettu palmikko eli nauhakoristeilla. Koko: 4,85 x 1,7 cm. Nro 11: Kolme pientä pronssilevyn palasta ja pieni pronssinen niittinaula. Suurin pala on suora ja koristettu (?), sen pituus 2,65 cm. Nro 12: Pronssikierukoita, 69 kpl + 7 ristinmuotoista. Nro 13: Suuri joukko lasimassahelmiä sekä pala (savi (?)helmestä. 11 kokonaista, 3 sulanutta sekä 1 katkonainen ovat viheriäisiä; 20 kokonaista, 3 sulanutta ja 6 katkelmallista punaruskeita; 23 kokonaista, 4 sulanutta ja 3 katkelmaa keltaista; 2 kokonaista ja yksi katkelma mustia. Sitäpaitsi keltainen kaksoishelmi. Kussakin helmessä on 3-4 koristekuviota. Nro 14: Koristamattomia saviastian paloja (20 kpl), joista 6 reunapalaa. Astia on ollut pyöreäpohjainen. Nro 15: Rautainen, pahasti ruostunut veitsenterä. Pituus: 13,70 cm. Nro 16: Rautanaula. Kanta neliskulmainen, varras lattea. Pituus: 8,6 cm. Nro 17: Kaksi luunpalasta. Toisen pituus 8,6 cm, toisen 7,2 cm. Nro 18: Luunpala. Pituus 6,0 cm. Nro 19: Poltettuja luunpalasia. Esineet 9102:1-19 löytyneet samasta hautaraunioista kuin 8995:1-11, maata seulottaessa, paitsi nro 1,joka löydettiin kohdasta 1. Nro 20: Pronssinen kulkunen, aivan samanlainen kuin 9102:6. Nro 21: Lasihelmi. Värit: valkoista, mustaa ja keltaista. Nro 22: Pronssinen kulkunen, samantapainen kuin 9102:6 ja 20, mutta huonommin säilynyt. Koko: 2,7 x 1,85 x 1,75 cm. Nro 23: Pronssikierukkaputki, pituus 3,50 cm. |
| Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 26.3.2001 |
| Fabian Kauppi lösfynd 1929 |
| Fynd: KM 8995:1-11 |
| Anmärkningar: Nro 1: Pyöreä kupurasolki, reiätön, 12-tappinen, Appelgrenin tyyppiä F (ks. FM 1897), koko: 56,0 x 56,0 x 21,0 mm. Nro 2: Pyöreä kupurasolki. Kurten edellinen, ilmeisesti samassa muotissa valettu. Soljen reunaa on altapäin vähän hiottu metallin tarkastamista varten löytymisen jälkeen. Koko: 56,5 x 56,0 x 20,0 mm. Nro 3: Lasimassahelmiä (13 kpl), joista 5 punasenruskeaa, 5 keltaista ja 3 siniviheriää; kussakin helmessä on 3-4 koristekuviota, pohjaväristä eroavaa, 1-3 väristä. Yksi keltaisista helmistä on puolikas, löytymisen jälkeen särjetty. Kolme helmistä on selvästi tulessa sulaneita ja litistyneitä, ilmeisesti polttoroviolla. Suurin helmistä 14,5 x 12,0 x 12,5 ja pienin 10,5 x 10,0 x 8,0 mm. Nro 4: Kulkusriipus, pronssia, alaskäännetyt kielekkeet, joista 1 katkennut, reunaviiva- ja häränsilmäkoristeisia. Kielekkeen murtopintaa on löytymisen jälkeen hiottu. Koko: 24,0 x 20,0 x 18,5 mm. Nro 5: Iso pronssilangoista kierretty kaula- tai vyörengas, silmukkapäinen, aivan ehyt. Kehä 251,0 x 205,0 mm.. Suurin paksuus 14-15 mm. Ympärysmitta (päästä päähän) on 800 mm. Nro 6: Puukon kahva, sarvea, kahtia taittunut ja toisesta puolikkaasta, joka haljennut, on vain toinen kappale jäljellä. Koristeina kahvan molemmissa päissä leikattu palmikkokoristenauha, kutenkuva osoittaa. Ruodon jäljillä on ytimessä ruostetta. Löytyessä on kahvan päässä näkynyt ruostunutta metallia, joka kuitenkin hävisi käteen. Katkelmien mitat: 52,5 , 20,5, 15 ja 51,5, 16,5, 7,0 mm. Kahvan kokonaispituus 95,5 mm. (huom. puukon kahva ei ole ollut tulessa!) Nro 7: Koukeroinen nauhamainen pronssivarras ynnä 4 katkelmaa, jotka ovat katkaistut siitä löytymisen jälkeen, ilmeisesti spiraalikierteinen rannerengas, joka on vedetty nykyisen muotoiseksi arvatenkin jo esineitä maahan pantaessa. "Nauhan" pronssileikkaus on kolmikulmainen segmenttimäinen, terävät reunat ovat paikoin eri kierteiden hankauksesta toisiaan vastaan kuluneet, leveys noin 6-8, paksuus 2-3 mm. Isoimman kappaleen pituus (suoristettuna) jokseenkin tasan 1 metri, katkelmien 104,0 , 55,5 , 38,0 ja 34,0 mm. Nro 8: Rannerangas, pronssia, raskas, leveä, sisäpinnat heikosti koverat, mykevä ulkopinta, kolmipisteisin kolmioin ym. aihein koristettu. Koko: 77,0 x 63,0 x 36,0 mm. Nro 9: Rannerengas, aivan kuten edellinen, mutta aukko ahtaampi ja takaosan koristeet selvästi näkyvissä. Koko: 71,0 x 62,5 x 35,0 mm. Nro 10: Rannerengas, täsmälleen samanlainen kuin edellinen, toista takapintaa on löytymisen jälkeen hieman viilattu. Koko: 72,0 x 64,0 x 34,5 mm. Nro 11: Pronssikierukkaputkia, 9 katkelmaa, neljä on keskeltä oikaistuja, muodoltaan kaksi länsisuomalaistyyppistä vaipan tai esiliinan koristetähteä (vrt. SM 1928, s. 61, kuvat 1,5,6). Putkien vahvuus 5,5-6,0 mm. |
| Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 26.3.2001 |
| Miikka Haimila inventering 2003 |
| Skapat: 10.12.2003 |
| Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten. | |
| Länkar till Museiverkets övriga material |
|
||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Pertunmaan kunta, Inventointi 2003 Miikka Haimila