Melko kookas kiviröykkiö Mälläisten ja Männistön rajalla korkealla kalliolla, joka vuosien 1780-86 isojakokartoissa mainitaan kylien rajapisteenä nimellä Isovarenmäki, nykyisillä peruskartoilla Vaaramäki. Pohjois-eteläsuunnassa se on n. 7 m ja idästä länteen n. 5 m ja korkeus n. ½ m. Röykkiö on koottu pelkästään kivistä, nyrkinkokoisista n. puolimetrisiin saakka, jotka pääasiassa ovat teräväsärmäisiä. Röykkiön keskellä on neljä n. metrin pituista ja halkaisijaltaan n. 40 cm kokoista teräväsärmäistä kivipaatta, joista yksi on pystyssä, muut lappeellaan. Se on kalliopohjalla ja sen keskustaa on syvennyksestä päätellen pengottu. Länsireunastaan röykkiö on aivan äkkijyrkän kallion päällä, n. 30 m lännenpuoleisten peltojen yläpuolella. peltoalue on pitkälle historialliselle ajalla saakka ollut Hanhijokilaakson järvenä. Paikalta on komea näköala jokilaakson kulttuurimaisemaan. Sijaintia voi pitää pronssikautisille röykkiöille tyypillisenä. Röykkiötä on vuosisatoja käytetty rajamerkkinä, ja paadet voivat olla viisarikiviä. Toisaalta kylien välinen rajalinja on suora. Röykkiö ei myöskään sijaitse kallion korkeimmalla paikalla, vaan hieman alempana jyrkänteen reunalla, ilmeisesti näköalan vuoksi. Hiljattain on röykkiöstä otettu kiviä läheiseen majarakennelmaan. Ympäristössä ei ole havaittu muita röykkiöitä, mutta n. 150 m etelään on kaksi pientä, matalaa ja epämääräistä, mahdollisesti ihmisen tekemää kiveystä.
V. 2004 tutkittiin röykkiöstä itäpuolisko, kaikkiaan 37 m2 ala, jolloin löytyi yksi varma ja mahdollinen toinen polttohautaus sekä reunakehä. Varma hautaus oli röykkiön pohjalla pystykivellä merkityllä alueella sisältäen poltettuja luita sekä kaksi pientä pronssiesineen katkelmaa, tasapaksun pronssipelin kappale sekä pala kaarevateräistä skandinaavistyyppistä veistä. Mahdollinen toinen hautaus n. 3 m edellisen pohjoispuolella lienee sekundaarinen. Siitä oli merkkinä vain yksi palanut luunpala sekä mahdollista palomaata. Luut on analyysissä 10 % määritettiin ihmisluiksi. Varma hautaus kuuluu täyskasvuiselle yksilölle. Luuanalyyysi puolestaan vahvistaa myös sekundaarihautauksen mahdollisuutta, koska tämän luunpala kuuluu lapselle. Primaarihaudan luista saatu radiohiiliajoituksen ikä on 2835 +- 45 BP. |
tillbaka
Koordinater
Alastaro Isovarenmäki. Pronssikautisen hautaröykkiön arkeologinen tutkimuskaivaus 2004.; Kaivaus; 2004