Anmärkningar: Pornaisten Myllyniityn kivikautista asuinpaikkaa tutkittiin kaksi viikkoa heinäkuussa 1998. Paikalle oli suunniteltu rakennettavaksi uusi voimajohtolinja entisen viereen. Rakennushankeen toteuttaja, Suomen Kantaverkko, rahoitti kohteessa muinaismuistolain 15 §:n edellyttämät kaivaukset.
Myllyniitty sijaitsee Pornaisten kirkolta 8 km kaakkoon, Laukkosken kylässä, Isonniityn alueella, Kankaanpään talosta 400 m itään tai itäkaakkoon. Asuinpaikka on nykyisen pellon niemekemäisen kumpareen korkeimmalla kohdalla, 26 ja 28 metrin korkeuskäyrien välissä. Asuinpaikan topografia on luultavasti ollut samanlainen nuorakeraamisena aikana n. 2500-2000 eKr. Myllyniitynoja on saattanut virrata vuolaampana ja pellon alavimmat osat ehkä olleet kosteaa rantaniittyä, mikä sopisi hyvin nuorakeraamikkojen talousmuotoon; heitähän on pidetty varhaisen maatalouden ja erityisesti karjanhoidon harjoittajina. Myllyniityn korkeimmat kohdat ovat olleet asuttavissa aikaisintaan mesoliittisen ja neoliittisen kauden taitteessa.
Kaivausten tarkoituksena oli tutkia koekaivauksin kivikautista löytö- tai asuinpaikkaa tulevan sähkölinjan alta ja hieman laajemminkin. Tavoitteena oli selvittää Myllyniityn asuinpaikan luonnet ta, ikää ja laajuutta. Pellon otollisimmille kohdille sijoitettiin 10 koeojaa kooltaan 10m2, joita tarpeen tullen laajennettiin. Lisäksi pellolle tehtiin 13 koekuoppaa ja tulevan sähköpylvään kohdalle metsään saman verran. Yhteensä kaivettiin 152 m2.
Yhtenäistä kulttuurikerrosta ei asuinpaikalta tavattu. Muutamia rakenteita kuitenkin paljastui peltomullan alta: metsän reunasta, kallion läheltä, alueelta 1 tuli esiin mahdollinen hauta, jossa ei kuitenkaan ollut hauta-antimia; alueelta 5 ja alueelta 9 tuli esiin kivetty tulisija maahan viistosti asetettuine kivineen. Näiden lisäksi löytyi muutama muu epämääräinen likamaaläikkä. Esinelöytö jä tuli melko niukasti - näistä suurin osa oli nuorakeraamisten astioiden paloja. Myllyniityn asuin paikan löydöt osoittavatkin paikalla olleen nuorakeraamisen asuinpaikan - selkeästi muuhun aikakauteen viittaavia esinelöytöjä ei tullut. Radiohiiliajoitusten valossa rakenteet eivät näytä olevan samanaikaisia nuorakeraamisen asuinpaikan kanssa; haudan ajoitus on varhaismetalli kautinen, alueen 5 kiveys on 1700-luvun lopulta tai 1800 -luvun alusta.
Julkaisu 2001, Sirpa Leskisen artikkeli Museoviraston julkaisusarjassa "Kentältä poimittua". |