Hevonselän asutus on saanut alkunsa viimeistään 1400-luvun puolivälin tienoilla. Kirjallisissa lähteissä ensimmäiset maininnat kylästä ovat 1540-luvulta ja vuoden 1543 maakirjan mukaan Hevonselässä on ollut tuolloin jo kahdeksan tilaa. 1600-luvulle mentäessä tilojen määrä nousi välillä kymmeneen. Vuoden 1710 maakirjassa mainitaan yhdeksän Hevonselän todennäköisesti jo 1500-luvulta periytyvää kantataloa: Ylösjoki, Klemola, Halla, Grannila, Anttila, Mattila, Jaakkola, Penttilä ja Greijula. Kuninkaan kartastossa (1776-1805) Hevonselän kylä on vielä tiivis ryhmäkylä. Tihein asutuskeskittymä on Mustijoen itäpuolella, mutta muutama talo on merkitty myös joen länsipuolelle.
Hevonselän vanha kylänpaikka on edelleen asuttu, mutta osa tiloista on siirtynyt muualle. Paikalle on rakennettu myös uusia rakennuksia. Alueen pohjoisosa on nykyisin peltona ja Anttilan tilan isäntä on kerännyt siitä talteen runsaasti historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä, kuten mm. 1700-luvun ruotsalaisia ja venäläisiä rahoja sekä liitupiipun katkelmia. Pintapoiminnassa pellolta löytyi lisää historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Alueelle tehtyjen koekuoppien perusteella kylätontti ei näyttäisi jatkuvan etelässä nykyisiä asuintontteja pidemmälle. Joen länsipuolella kylätonttia on saattanut säilyä hieman nykyisen asuintalon ympäristössä, mutta itse talon kohdalla on tuskin säilynyt vanhoja rakenteita.
Kohteella toteutettiin koekaivaus syksyllä 2013, jossa tutkittiin kunnan omistama osa muinaisjäännösalueesta, johon kohdistuu rakentamista. Peltokaistaleilta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita tai esinelöytöjä. Sen sijaan peltojen väliin jäävältä niittykaistaleelta paljastui koeojassa noin 7 metriä leveä hirsistä, kivistä ja maatuneesta puusta koostuva rakenne, joka jatkuu pidemmälle koillis-lounaissuuntaisesti. Rakenteen esiin kaivetut osat dokumentoitiin ja peitettiin, mutta sitä ei varsinaisesti tutkittu koekaivauksen yhteydessä. Rakenteen ajoitusta ei saatu selville ajoittavien esinelöytöjen puuttuessa.
Alueella toteutettiin tonttien myynnin yhteydessä koekaivauksia sekä 2020 ja 2021. Merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. Kartta-analyysissä todettiin, että vanha kylätontti tulisi merkitä etelämmäksi. Vuoden 2013 kaivauksissa havaittua rakennetta ei ole saatu ajoitettua ja havainto muutetaan kulttuuriperintökohteeksi. |
tillbaka
MV/32/05.04.01.00/2022 PORNAINEN, Hevonselkä. Historiallisen ajan kylätontin koekaivaus 2021. Tutkimusraportti
