Bastuhamnin lahteen viettävällä moreenikallioalueella sijaitseva Kyrkogård muodostuu pohjakaavaltaan lähes pyöreästä kiviaidasta (halkaisija 30–40 m), jonka sisäpuolella on hautapainanteita. Hautausmaata kiertävä noin metrin leveä ja 0,5 metriä korkea muuri on osittain sammaleen peitossa. Hautausmaalla on useita nelikulmaisia hautakuoppia. Osa haudoista erottuu hyvin sen vuoksi, että ne on jossain vaiheessa avattu. Lisäksi muutamat haudat on merkitty kivellä.
A.O. Freudenthalin käydessä paikalla vuonna 1861 näkyi yhdessä kivessä tekstiä ja vuosiluku 17??. Hagnäsin itäpuolinen merenlahti on merkitty satamapaikaksi 1800-luvun alun hydrologiseen karttaan. Koska läheisyydestä ei tunneta pysyvä asutusta, voitaneen pitää mahdollisena, että hautausmaa liittyy merenkulkuun.
Kyrkogårdin eteläpuolella oleva kallio on merkitty 1800-luvun alun hydrologiseen karttaan tähystyspaikaksi. Kallion laelle ei ole rakenteita.
Inventointi 2013:
Kohde sijaitsee Ison Pellingin saaren pohjoisosassa olevan Hagnäsin pohjoisossa, Hagnäsbötet-nimisen mäenja Hagnäsin pohjoisen kallioharjanteen välisellä tasanteella. Maasto alkaa viettää tasanteen jälkeen koilliseen kohti Bastuhamnin lahtea. Alueella kasvaa mäntymetsää, muinaisjäännöksen kohdalla kasvaa harvaa mäntytaimikkoa. Muinaisjäännös on noin 26 x 34 metrin laajuinen soikea, puolisen metriä korkea kiviaitaus, jossa on muutamia aukkoja, näistä pohjoiskoillisosassa sijaitseva on ilmeisesti alkuperäinen kulkuaukko.
Vuonna 1861 A.O. Freudenthal havaitsi kiviaidan sisällä ainakin 20 kivillä merkittyä hautaa, joista neljää oli pengottu. Freudenthal avasi vielä yhden, jossa oli karkeaa sekoittunutta hiekkaa. Perimätiedon mukaan aitauksessa on ollut kivi, johon on hakattu luku 17 ja risti. Lisäksi läheisellä Hagnäsbötet-mäellä on tarinan mukaan ollut kaiverrus, johon olisi kirjoitettu neljä kirjainta ja risti. Noin vuoden 1910 tienoilla paikalla on kaiveltu ja löydetty luita. Yleisin tulkinta muinaisjäännökselle onkin, että sinne olisi haudattu venäläisiä sotilaita.
Vuonna 1996 Torsten Edgren kartoitti kohdetta metallinetsimen kanssa ja havaitsi, että kivikehän keskustassa on runsaasti metallia maassa. Kahdesta koekuopasta löytyi sulanutta pronssia ja mahdollisen metalliastian kappaleita. Kolmannesta koekuopasta löytyi metalliraha, joka on Juhana III:n lyöttämä 2 äyriä vuodelta 1573.
Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja sieltä otettiin valokuvia. Kiviaita erottuu selvästi, samoin aitauksen sisällä olevat neljä kuoppaa, jotka ovat olleet näkyvillä ilmeisesti 1800-luvun puolestavälistä lähtien. |
tillbaka
Koordinater
Pellinki, Inventointi 2013 Petro Pesonen