Kohde sijaitsee Pusunlahden pohjoisrannalla, itäkaakkoon pistävällä hiekkaniemellä. Hiekkaniemi on noin 140 metriä pitkä. Koko niemi on potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Paikoin siinä on havaittavissa Muinais-Saimaan rantaterassia.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä niemen lounaisrinteelle tehdyistä kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsia ja palanutta luuta. Vuonna 1990 tehtyjen lisätutkimuksien perusteella asuinpaikka on erittäin rikas, vaikka sen kokonaispinta-ala on pieni, vain noin 15 x 49 metriä. Vuoden 1990 löydöt ovat pääasiassa varhaista asbestikeramiikkaa. Kvartsi-iskosten vähäisyys voi olla näennäistä ja satunnaista, sillä järvipaikoille on tyypillistä löydösten pesäkkeisyys. Muinaisjäännös on säilynyt koskemattomana ja maastollisesti edustava.
Kohteessa järjestettiin vuonna 2018 koululaiskaivaus, jonka aikana tutkittiin kaksi yhteensä 10 neliömetrin suuruista koeojaa. Löydöt vaikuttivat keskittyvän kapealle tasanteelle, ojan 1 perusteella 82,8 mmpy yläpuolelle. Ojan 2 tasanne vaikutti olevan asuinpaikan keskeistä osaa. Ojan länsipäästä tuli runsaasti palaneita luita punaisesta hiekasta. Kyse voi olla likamaakuopasta tai maanpinnalla sijainneesta kivettömästä tulisijasta. Asuinpaikan käyttövaihetta voidaan arvioida varhaisen asbestikeramiikan käytön mukaan, joka ajoittuu suunnilleen aikavälille 4670–3850 eKr. Takarajana asuinpaikan käytölle voi pitää Vuoksen puhkeamista, jonka seurauksena vedenpinnan taso laski alueella nopeasti noin 3900 eKr. Asuinpaikalta löytyneen luuaineiston analyysi antaa monipuolisen kuvan paikalla asuneen
ihmisyhteisön hyödyntämästä riistasta.
Skapat: 1.11.2002 Senaste förändring: 5.10.2023
Undersökningar
Anne Vikkula provgrävning 1990
Fynd: KM 26804: 1-27
Anmärkningar: Alueelle kaivettiin 12 koekuoppaa, jotka olivat kooltaan noin yhden neliömetrin kokoisia. Kolmesta koekuopasta talteenotettiin yhteensä yli 5 kiloa keramiikkaa, 65 kvartsi-iskosta ja muutama palanut luufragmentti. Keramiikka oli koristeltu kapein kampaleimoin ja puolikuunmuotoisin painantein. Reunapaloista osassa on sisäänpäin taivutettu reunalista, jonka päällä on kampaleimoja. Sekoitteena on asbestia ja talkkia. Kohdetta on pidettävä nimenomaan asuinpaikkana, koska keramiikkaa on niin runsaasti. Saviastiat edustavat Pöljän tyyliä. Kvartsi-iskosten vähäisyys voi olla Vikkulan mukaan satunnaista, koska järvipaikoille on usein tyypillistä löytöjen pesäkkeisyys.
KM 26804: 1-27 Pääasiassa saviastianpaloja, joukossa reuna - ja ponttipaloja. Sekoite: asbesti, talkki ja hiekka, koristelu:
kapeita kampaleimoja, puolikuun muotoisia ja vinoviiva painanteita.
KM 26804: 7, 18, 24 Palanutta luuta
KM 26804: 11 Kiviesineen teelmän katkelma?
KM 26804: 17 Kvartsi-iskoksia
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 18.11.2002
Timo Sepänmaa inventering 1989
Fynd: KM 24777: 1-2
Anmärkningar: Pusunlahden pohjoisrannalla, itäkaakkoon pistävän hiekkaniemen leikkaa luoteispuolella tie. Tien kaakkoispuolelle jäävä alue eli käytännössä koko niemi (noin 140 x 60 metriä) on potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Maaperä on hiekkaa ja soraa. Niemen lounaisrinteille tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia ja palanutta luuta. Maasto alueella oli ehjää männikköä.
KM 24777: 1 Kvartsi-iskos, 1 kpl
KM 24777: 2 Palanutta luuta, 6 kpl
Skapat: 1.1.1900 Senaste förändring: 18.11.2002
Jasse Tiilikkala utgrävning 2018
Skapat: 12.10.2020
M. Koponen besiktning 2021
Anmärkningar: Kohde ennallaan.
Skapat: 16.11.2021
Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.
tillbaka
MV/338/05.04.01.00/2020 SAVONLINNA, Punkaharju Pusunlahti. Kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2018. Tutkimusraportti
