Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän haaran niskassa, sen itärannalla olevan Eetinniityn koillispuolella, Yläkoskentien päätelenkistä 250 m luoteeseen. Maasto on jokihaaran ja sen koillispuolella olevan vanhan uoman väliin jäävää, soiden ympäröimää moreenimaastoa, jossa on kaksi harjannetta. Pohjoisemman harjanteen pohjoisosassa on korkea ja kivikkoinen kumpare, jossa kasvaa tiheää havupuuvaltaista metsää. Eteläpuolisella alueella on tehty hakkuita muutamia vuosia sitten, minkä takia harjanteilla kasvaa runsaasti horsmaa ja vadelmaa. Harjanteet ovat olleet kivikauden lopulla pieniä saaria (15–17,5 m mpy) suuremman kalliomäen edustalla Kymijoen suun rikkonaisessa saaristossa. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä, mutta vaikeakulkuista ja hankala hahmottaa peittävän kasvillisuuden takia.
Pohjoisemman harjanteen korkeimmalla laella on siirtolohkareiden eteläpuolella oleva laakea tasanne (30 x 30 m), johon tehdyistä koekuopista on saatu talteen saviastianpaloja, taltan katkelmia, kirveen katkelma, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on myöhäiskivikautinen asuinpaikka. Jäännös on rajattu laen laajuuden mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|