| Anmärkningar: Saarelan ortodoksikalmiston ja tsasounan paikka tarkastettiin Pyhäselän inventoinnissa 2.10.2003. Mukana inventoimassa oli allekirjoittaneen lisäksi arkeologi Eeva-Riitta Majoinen. Oppaana toimi Saarelan tilan omistaja Heikki Eronen. Saarela sijaitsee kuivatun Sintsojärven itärannalla, Sintson ja Hammasjärven välisellä kannaksella. Ennen laskemistaan Sintson korkeus lienee ollut n. 102,5 m mpy. Saarelan tilan ympäristö on kaunista peltoaukeaa. Ortodoksikalmiston paikka sijaitsee Saarelan tilustien varressa, tien eteläpuolella, 200 metriä talosta itäkoilliseen. Nykyään paikalla on laaja hiekkakuoppa, josta on otettu hiekkaa mm. Pyhäselän kirkkoa tehtäessä 1920-luvulla ja tässä yhteydessä löytyi ihmisen luita. 1930-luvulla kuopasta ajettiin hiekkaa myös tientekoon ja sotien jälkeen kuopan hiekkaa käytettiin erilaisiin rakentamistarpeisiin. Vielä 1960-luvulla VT 6:n tekijät koekuopittivat seutua, mutta eivät ottaneet hiekkaa tientekoon, myös tällöin koekuopista löytyi luita. Heikki Eronen on jo vuosia sitten kieltänyt hiekanoton kuopasta. Koskaan ei kaivuun yhteydessä ole löytynyt esineitä, mutta luiden lisäksi kyllä arkunnauloja ja arkun jäännöksiä. Erosen havaintojen mukaan vainajat on haudattu alle metrin syvyydelle, n. 60-70 cm:n syvyyteen. Muut kalmistosta löytyneet naulat lienevät hävinneet, mutta Yrjö Ruuskanen Kontiolahden Paiholasta otti muutaman naulan mukaansa ja hänellä niitä saattaa vielä olla tallella. Erosen mukaan myös Toivalan isäntä Toivo Soininen on löytänyt luita pellostaan. Toivalan pellot sijaitsevat kalmistosta 200 metriä kaakkoon, Saarenkyläntien varrella. Ortodoksikalmistolle on pystytetty hiljakkoin ns. matkamiehen risti. Tsasounan paikka eli Kirkkomäki on merkitty nykyiselle peruskartallekin. Se on ympäristön korkein peltokumpare, jossa ei nykyään ole näkyvissä mitään rakennukseen viittaavaa, mutta paikka on hyvin kyläläisten tiedossa ja suojeluksessa. Tarinan mukaan tsasounan kellot on upotettu Sintsojärveen. Tsasounan paikka sijaitsee Saarelan talosta 200 metriä itäkaakkoon. Kolmas kylän historiaan liittyvä muinaisjäännös on kätkölöytöpaikka, joka sijaitsee Saarelan talosta 140 metriä koilliseen, ladon ja metsän välillä pellolla. Täältä löydettiin 1940-luvulla yhdessä nipussa kuusi rahaa, joista ainakin kolme oli Ruotsin äyrejä, yhdessä vuosiluku 1724 ja toisessa 1730. Yksi rahoista oli ehkä venäläinen. Yksi tai kaksi rahoista meni jo aikoinaan rengin mukana jonnekin, mutta muut ovat Erosen hallussa. Hänellä on lisäksi kalmiston luota löytynyt riippulukko sekä tsasounan luota löytynyt mahdollinen verkonpaino (tai luonnonkivi). Jostain pelloilta on myös Erkki Soininen Rääkkylän Niemisestä löytänyt aikoinaan hopearistin. Kaikkinensa Saarelan alueella on mielenkiintoinen seudun vanhasta ortodoksiasutuksesta kertova kokonaisuus, joka olisi lähemmänkin tutkimuksen arvoinen. |
tillbaka
Koordinater
Pyhäselkä Inventointi 1967; Inventointi; 1967