Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen koillispuolella, noin 100 m joesta ja Arolammin sillasta 500 m länteen muinaisen niemen kärjessä kuusimetsässä. Maaperä on kivistä moreenia.
Vuoden 1998 kaivauksissa todettiin paikalta kivilatomus. Muutenkin kaivausalueella oli runsaasti palanutta kiveä. Likamaakerroksen paksuus oli 20 - 60 cm:iin. Vuonna 1999 tutkimuksissa laajennettiin kaivausta. Kiviröykkiön luonne ei selvinnyt. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, kvartsia, sekä esineitä että iskoksia, palanutta luuta ja kiviesineen katkelmia.
Kaivausalueen edessä olevalta pellolle tehtiin koekaivaus. Koeojasta todettiin kolme päällekkäistä kulttuurikerrosta. Ylin kerros on 45-65 cm syvyydellä ja siitä löydettiin keramiikkaa ja sekä puurankalatomus. Toinen kerros on noin metrin syvyydellä. Siinä todettiiin mm. palaneita kiviä sekä vesipähkinän kuoren palasia. Kolmas kerros on noin 115 cm syvyydessä.
Ensimmäisestä kaivausalueeta noin 70 m luoteeseen avattiin samalle terassille toinen pieni alue. Tästä löydettiin keramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia. Lisäksi todettiin paalunsija sekä sen tukikiveys.
Vuoden 2000 kaivauksissa selvitettiin koeojalla suokerrostumissa esiintyvien asuinpaikkalöytöjen luonnetta, levinneisyyttä ja ajoitusta. Löydöt olivat kvartsia. Keramiikaa ja selviä puuesineitä ei löydetty. Ko. alueesta noin 80 m luoteeseen olevan vuoden 1999 kaivausalueen edustalle pellolle tehdystä koeojasta ja -kuopista löydettiin mm. kvartsiesineitä, joukossa viistoteräinen nuolenkärki. Edellisestä alueesta noin 120 m pohjoiseen, muinaisjärveen pistävästä niemekkeestä löydettiin kvartsia ja kampakeramiikkaa.
Vuonna 2001 jatkettiin suokaivausta. Löydöt ovat kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä. Orgaanisessa materiaalissa on työstettyjä puupaaluja, kaarnakohon ja työstetyn kaaripuun kappale. Kaivausalueelta löydettiin lähes 800 palanutta tai rapautunutta kiveä, joista suurinta osaa kaivaja pitää ns. keittokivinä. Metsärinteeseen avatusta koeojasta todettiin mesoliittinen asuinpaikka. Koeojasta havaittiin myös kaksi ns. keittokivikasaa. Löytöinä paikalta on yksi pala keramiikkaa, joka on todennäköisesti peräisin ylemmällä tasolla sijainneelta neoliittiselta asuinpaikalta, kvartsi-esineitä, -iskoksia ja -ytimiä sekä palanutta luuta. Keramiikan sekoitteena on käytetty kivimurskaa ja samottia.
Vuonna 2002 jatkettiin suokaivausta. Löydöt ovat kvartsin lisäksi kaksi puupaalua, yksi muu työstetty puun kappale ja keramiikkaa. |